Väitöstutkimuksessa löydettiin kaksi uutta migreenille altistavaa geenialuetta. Tutkimus osoitti myös, etteivät solun ionikanavien muutokset altista taudille.

LK Timo Verneri Anttilan väitöstutkimus esittelee migreenin luokitteluun uuden lähestymistavan, oirekomponenttianalyysin. Anttila soveltaa sitä uusien geneettisten alttiusalueiden tunnistamiseen suomalaisissa ja kansainvälisissä potilasaineistoissa.

- Oirekomponenttianalyysiä käyttämällä tunnistimme kaksi uutta migreenille altistavaa geenialuetta sekä kykenimme vahvistamaan useita aikaisemmin havaittuja. Migreenin perinnöllisen alttiuden taustalla on pitkään ajateltu olevan muutoksia solun ionikanavissa, mutta pystyimme tutkimuksessamme poissulkemaan niiden osuuden migreenin alttiustekijänä, Anttila toteaa.

Laatuaan ensimmäinen migreenin kokogenomiassosiaatiotutkimus käsitti noin 5 700 potilasta ja 50 000 populaatioverrokkia.

– Tunnistimme genominlaajuisesti merkittäviä variantteja, jotka muodostavat vahvan pohjan geneettisille ja funktionaalisille jatkotutkimuksille. Yhtään yleiseen migreenialttiuteen vaikuttavaa geneettistä tekijää ole ennen tätä tutkimusta varmuudella tunnistettu.

Euroopassa migreenikkoja on 41 miljoonaa, Suomessa 441 000. Migreeni on eniten kustannuksia ja elämänlaadun laskua aiheuttava neurologinen tauti.

LK Timo Verneri Anttilan perinnöllisyyslääketieteen alaan kuuluva väitöskirja "Identification of genetic susceptibility loci for migraine" (Migreenin sairastuvuuteen vaikuttavien geneettisten tekijöiden tunnistaminen) tarkastetaan Helsingin yliopistossa 15.6.2010.