Eläkeikäkeskustelussa on jostain syystä sivuutettu tuoreimmat tilastot, jotka osoittavat eläköityvien olevan vuosi vuodelta vanhempia. Vuoden 2005 eläkeuudistus puree siis mainiosti.

Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö, dosentti Anna-Maija Lehto toteaa uusimmassa Tieto&Trendit-lehden blogissaan, että eläkeikä on jo nyt noussut reilusti yli tavoitteen.

– Nyt julkistetut tilastot yllättävät. Eläkkeelle jäämisiän odote 25-vuotiaalle on jo 60,9 vuotta eli Suomessa ollaan vain 1,5 vuoden päässä eläkeuudistuksessa vuodelle 2025 asetetusta tavoitteesta, toteaa Lehto.

Työoloja pitkään tutkinut Anna-Maija Lehto sanoo olleensa hieman yllättynyt siitä, miten hiljaisesti meillä on vastaanotettu jo kesällä Eläketurva-keskuksen tuottamat tiedot eläköitymisen myöhentymisestä.

– Valtioneuvoston ja Tilastokeskuksen ylläpitämään Findikaattoriinkin ne päivitettiin vasta muutama päivä sitten, Lehto huomauttaa.

Lehto arvioi eläköitymisiän myöhentymisen johtuvan ennen kaikkea vuoden 2005 eläkeuudistuksesta, jolloin päätettiin, että eläkkeelle voi siirtyä joustavasti 63–68 vuoden iässä.

– Näinhän kävi Ruotsissa, jossa joustava eläköityminen on myöhentänyt, ei varhaistanut eläköitymistä. Näin tapahtunee meilläkin, mikäli työtä vain on eläkeikää lähestyville tarjolla.

– Jo nyt Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen haastatteluista tiedetään, että yli 65-vuotiaista suomalaisista työssä käy 48 000 henkeä, toki heistä suurin osa osa-aikaisesti. Kun he ennen olivat maatalojen isäntiä ja emäntiä, he ovat nyt monilla eri ammattialoilla, toteaa Anna-Maija Lehto.

Tyypillisesti esimerkiksi sairaanhoitajat, lääkärit ja opettajat jatkavat keikkatyötä vielä eläkkeelläkin.

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä vähentynyt tuntuvasti

Anna-Maija Lehdon mukaan myös työkyvyttömyyseläkkeiden määrä ja työkyvyttömyyden alkamisiät vaikuttavat merkittävästi juuri 25-vuotiaalle laskettavaan eläkkeelle siirtymisiän odotteeseen. Findikaattorin kuvio osoittaa työkyvyttömyyseläkkeiden selvää vähenemistä.

Työkyvyttömyyseläkkeellä on nyt 192 000 henkeä, eli noin 50 000 ihmistä vähemmän kuin vuonna 1996. Jopa mielenterveyssyistä eläkkeellä olo on harvinaistunut.

– Eniten kuitenkin eläköitymistä lienevät siirtäneen työvoimarakenteessa tapahtuneet muutokset. Eläkeikään ovat tulleet ja tulossa väestöryhmät, jotka ovat entistä koulutetumpia ja joiden työtehtävät eivät ole enää niin fyysisesti rasittavia kuin aiemmin, Anna-Maija Lehto toteaa.

Ulla Järvi

Kuva: Panthermedia