Lehti 44: Ajan­kohtai­sta 44/2009 vsk 64 s. 3739

Miksi viranomaiset jäävät altavastaajiksi?

Jaana Ahlblad

Kansalaisten ja terveydenhuollon henkilöstön joukoista on löytynyt A(H1N1)-rokotteen turvallisuutta epäileviä ihmisiä. Viranomaiset tuntuvat nyt olevan tilanteessa altavastaajina.

Miksi näin, rokotusohjelmayksikön päällikkö Tuija Leino THL:stä?

- On ollut uutinen, että joku on kriittinen. Osa toimittajista ja kansalaisista on lähtenyt hakemaan tietoa rokotusta vastustavilta yhdistyksiltä. Niiden verkkosivuilla on valitettavasti usein väärää tietoa ja väärinymmärryksiä.

Miksi raskaana oleville naisille ei tarjota adjuvantitonta rokotetta?

- Suomeen tilatun rokotteen tehosteaine on turvallinen, se on tutkittu eläinkokein. Kaikilla nisäkkäillä raskauden ylläpidon mekanismit ovat samanlaiset. Raskaana olevilla naisilla tutkimuksia ei luonnollisesti saa tehdä.

- Rokote, jossa on tehosteainetta, on tehokkaampi, se voidaan valmistaa vähemmillä viruksilla ja sen laajakirjoisuus on hieman parempi viruksen muuntumista ajatellen.

Vaikuttaako valitettava A(H1N1)-kuolemantapaus rokotusmyönteisyyteen tai -kielteisyyteen?

Lue myös

- Yleensä, kun taudin uhka suurenee, rokotuskielteisyys vähenee. Kun tauti häviää, rokotuskielteisyys nostaa taas päätään.

Mitä pandemiasta voidaan oppia seuraavaa kulkutautia ja tiedottamista ajatellen?

- Valitettavasti epidemian alussa tieto on aina epätarkkaa. Tätä virusta verrattiin lintuinfluenssavirukseen, joka aiheuttaa paljon enemmän kuolemia. Ei rokotettakaan voi sanoa turvalliseksi vielä siinä vaiheessa, kun sitä vasta tehdään. Sille ei voi mitään, että spekulointi alkaa internetissä heti.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030