Lääkärilehden haastattelema sisäasiainministeri Päivi Räsänen näkee ampuma-aselaissa liian paljon tulkinnanvaraa.

Lääkärilehdelle antamassaan haastattelussa sisäasiainministeri Päivi Räsänen sanoo lääkäreiden ilmoitusvelvollisuutta koskevan asetuksen vaativan tarkentamista.

– Ongelmana on, että ampuma-aselakiin liittyvässä, lääkärin ilmoitusvelvollisuutta koskevassa asetuksessa on kirjattu vain niitä tilanteita, joissa ilmoitusvelvollisuus syntyy. On aiheellista tehdä myös rajauksia eli määritellä tilanteet, joissa ilmoitusvelvollisuus ei täyty, katsoo Räsänen.

Toinen keskeinen ongelma Räsäsen mukaan on lääkärin ilmoituksen hävittäminen saman tien, jollei aselupaa potilaalla ole. Potilas voi vaikka seuraavana päivänä hakea aselupaa, mutta poliisi ei tiedä mitään esimerkiksi ihmisen väkivaltaisesta käyttäytymisestä vähää aiemmin lääkärin vastaanotolla.

– Nykyiseen Poliisihallituksen tietohallintojärjestelmään voidaan esimerkiksi lääkärinlausunto kirjata niin sanottuna piilotietona, jolloin lausunto tulee poliisin näkyviin vain silloin, jos aselupaa haetaan. Tämä voisi olla toimiva vaihtoehto aselupamenettelyssä, kertoo ministeri Räsänen.

Tulkintaviidakko huolettaa

Mikkeliläinen anestesiaylilääkäri Heikki Laine kirjoitti huhtikuun alussa Helsingin Sanomien yleisönosastossa lääkärin asemasta ampuma-aselain pykäläviidakossa.

– Meillä on ollut täällä koulutusta poliisien kanssa käytännön menettelytavoista, mikä on nostanut monenlaisia huolia esille. Huolestuttavinta on mahdollinen yksittäiseen lääkäriin kohdistuva uhka, joka voi seurata siitä, että lääkäri velvoitetaan aina tekemään ilmoitus, Laine sanoo.

– Miksei laissa voisi jättää lääkärille myös harkintavaltaa erityisesti tapauksissa, joista ei ole selviä toimintaohjeita? Vastaanotolla väkivaltaisesti käyttäytyvä potilas on ymmärrettävästi selkeä tapaus, mutta entä potilas, jonka soveltuvuutta aseluvan haltijaksi lääkäri vain ounastelee? Laine kysyy. Heikki Laineen mielestä ilmoitusoikeuden ja ilmoitusvelvollisuuden olisi voinut laittaa saman lain sisään, jolloin terveydenhuollon asiantuntijoiden harkintaan olisi luotettu enemmän.

Kuinka kauan rekisterissä?

– Lääkärin anonymiteetin suojaamisen esteenä on jokaisen kansalaisen oikeus saada tietää, mitä tietoa hänestä on tallennettu henkilörekistereihin, toteaa Lääkäriliiton Jäsenpalvelut-toimialan johtaja Markku Kojo.

Samaan oikeuteen kuuluu tieto viranhaltijasta, joka lausuntoja on antanut. Tietoja ei nykylain mukaan talleteta, mikäli aselupaa potilaalla ei ole. – Lainsäätäjän filosofia on, että aselupa annetaan ihmiselle, jolle se soveltuu, korostaa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

– Mikäli luvan myöntäjä epäilee hakijan soveltuvuutta, hän pyytää lausunnon lääkäriltä, joka tutkii ihmisen ja arvioi tilanteen juuri sillä hetkellä. Suomalaisessa yhteiskunnassa ei voi poliisin hallussa olla vain varmuuden vuoksi monenlaisia rekisteritietoja kansalaisista, Aarnio muistuttaa. Ongelmaksi myös koituisi määritellä, mikä olisi kansalaisen kannalta kohtuullinen aika tietojen tallettamiseen.

Ministeri Päivi Räsäsellä on tähän ehdotus.

– Terveydenhuollossa on monia lausuntotyyppejä, joiden voimassaoloaikaa voisi käyttää mallina. Lääketieteellinen asiantuntemus on tässä kohtaa tarpeen, ja asiantuntijoita, muun muassa Lääkäriliittoa, tullaan kuulemaan hankkeen aikana, Räsänen huomauttaa.

Virkamiesvoimin toteutettavalla hankkeella on työaikaa ensi vuoden loppuun saakka. Lääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan ilmoitusvelvollisuuden selvittäminen on osa laajempaa aselainsäädännön uudistamista.

Ulla Järvi

Kuva: Hannes Victorzon