Sosiaali- ja terveysmininisteriön laatima kiireellisen hoidon asetusehdotus herättää kummastusta. Etenkin synnytystoimintaa koskeva teksti on epäselvä.

Monissa sairaaloissa on jännitetty, miten korkealle ministeriö nostaa turvalliseksi luokittelemansa synnytysyksikön koon. Kiireellisen hoidon järjestämistä valmistellut työryhmä määritteli aiemmin rajaksi vähintään tuhat synnytystä.

Sosiaali- ja terveysministeriön kesäkuun lopulla lausuntokierrokselle lähtenyt asetusluonnos otti synnytyksiin kokonaan uuden tulokulman.

Asetusluonnos puhuu "välittömästä valmiudesta". Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että synnytystä hoitavien lääkärien on päivystettävä sairaalassa.

Ihmetystä on kuitenkin herättänyt asetusluonnoksen sanamuoto. Siinä todetaan: ”Synnytyksiä hoitavassa sairaalassa on oltava välitön valmius sikiön, vastasyntyneen lapsen ja synnyttäjän hoidon tarpeen arviointiin ja välittömästi tarvittavaan hoitoon, tehostettuun seurantaan sekä hoitoon liittyviin laboratoriotutkimuksiin ja verensiirtoihin.” Tämän voi tulkita tarkoittavan, että sairaalalta edellytetään jopa sikiön verensiirtoja.

Asetusta valmistelleet STM:n lääkärivirkamiehet eivät lomalta pysty kommentoimaan tekstin muotoiluja, mutta Lääkärilehden haastattelemat alan erikoislääkärit eivät usko ministeriön aivan tätä tarkoittaneen. Sikiön verensiirtoja ei tehdä edes kaikissa yliopistosairaaloissa.

Myös vaatimus vastasyntyneiden välittömästä verensiirtovalmiudesta rajaisi toteutuessaan synnytykset hyvin harvoihin sairaaloihin.

Synnytysten lisäksi asetusluonnos käsittää koko päivystystoiminnan ja kiireellisen hoidon uudistamisen.

Asetusluonnokseen halutaan kommentteja terveydenhuollon järjestäjiltä ja asiantuntijoilta, mutta ministeriön edustajan mukaan myös keneltä tahansa kiinnostuneelta. Luonnos on verkossa vapaasti kommentoitavissa.

Ulla Järvi

Kuva: Panthermedia