Kohtalainen saunansytyke

Avarakatseinen tiedejulkaisu

Lääkärilehti - osa lääkäriyttä

Opin lukemaan Rasmus Nallea ennen kouluikää, sillä vanhempani eivät halunneet lukea eläinseikkailuista siellä missä viihdykettä eniten tarvittiin: vessassa. Akujen ja Marveleiden seassa oli aina joukkoon kuulumattomia lehtiä: Lääkärilehti on vaikeaa tavattavaa. Iän myötä lehteä saattoi selailla, jos muut lehdet osasi ulkoa - kohtaloa kirjoitettiin jo.

Kotoa muutettuani Lääkärilehti alkoi tipahdella postiluukusta, ensin samassa osoitteessa asuvalle sisarelleni, muutaman vuoden päästä kaksoiskappale minulle. Ensimmäisenä opiskelijavappuna etsin aamiaisranskanperunoille seuraa: lähimpänä käteen osunut Lääkärilehti ei vakuuttanut krapulaluettavana. Sinä aamuna olo oli varsin akateeminen.

Opiskeluaikoina Lääkärilehtiä säilöttiin tenttejä varten, mutta vietiin lopulta muutossa paperinkeräykseen. Tenttitärppinä Teho-osaston katsominen vähensi angstia paremmin: Lääkärilehti tuotti vain uutta opittavaa. Sittemmin yleislääketieteen erikoislääkärin tenttilukemistoon kuului soveltuvin osin viimeiset kolme vuosikertaa - tehtävä lannisti jo kättelyssä.

Nykyisin lehden tieteellisestä tarjonnasta löytyy yleensä aina artikkeli, johon syventyä ja jota soveltaa käytännön työhön. Järjestötyön kautta lehdestä on tullut minulle ajankohtaisjulkaisu - terveyspolitiikka ja terveydenhuollon uutiset ovat käyneet tärkeiksi. Ja kun Lääkärilehdessä on ajoittain siteerattu Nuorilääkäri-lehteä, olen ylpistynyt pariksi aikaa.

Lääkärilehdet myös siirtyvät maagisesti mökille. Perjantaina työpäivän päätteeksi nostetaan posti takapenkille, ja pahimmillaan mökin vessan pinosta löytyy kolme identtistä lehteä. Saunan sytykkeenä lehti on kohtalainen (Suuri sytykevertailu, NL-lehti 4/11).

Nuorilääkärilehti onnittelee 90-vuotiasta Lääkärilehteä - lehteä, joka kuuluu jokaisen lääkärin elämään sen monina hetkinä.

Suvi Vainiomäki, Nuorilääkäri-lehden vastaava päätoimittaja

Kilpailijat täydentävät toisiaan

Jäsenlehti, ammattiyhdistyslehti, terveyspoliittinen lehti, tiedelehti - yhdessä ja samassa paketissa on useita ominaisuuksia, jotka tekevät nykyisestä Lääkärilehdestä monipuolisen kokonaisuuden. Lääkärilehdellä on selväpiirteinen oma profiilinsa. Brändikö? Kyllä varmasti, Lääkärilehti tunnetaan.

Tieteellisten artikkeleiden vertaisarviointi on lisännyt Lääkärilehden luotettavuutta ja kiinnostavuutta. Ajankohtaisuus on viikoittaiselle Lääkärilehdelle ominaista, minkä ansiosta se erottuu muista suomalaisista lääketieteellisistä lehdistä. Tiedeartikkelit muodostavat vain pienehkön osan Lääkärilehteä, joten kovin kiivasta kilpailuhenkeä ei Aikakauskirja Duodeciminkaan ole tarvinnut kokea. Lääkärikunnan päälehdet jopa täydentävät toisiaan, koska ne ovat profiililtaan riittävän erilaisia. Toki kilvoittelemme jatkuvasti keskenämme - ja myös muiden medioiden kanssa - lukijoiden ajasta. Parhaimmillaanhan kilpailu johtaa uudentyyppisiin sisältöihin, entistä kiinnostavampiin kokeiluihin ja artikkeleiden laadun parantumiseen. Voittajia ovat lukijat.

Vaikka sisällön kiinnostavuus, ajankohtaisuus ja luotettavuus pysyvätkin lääketieteellisten lehtien menestystekijöinä, asettaa uudenlainen yhteisöllisyys Lääkärilehdenkin uusien haasteiden eteen. Mitä kaikkea sosiaalinen media voikaan tarjota? Mielestäni yksi keskeisiä tulevaisuuden vaatimuksia on pystyä säilyttämään sisällön kiinnostavuus tiedon luotettavuudesta tinkimättä.

Onneksi olkoon 90-vuotiaalle Lääkärilehdelle ja menestystä seuraavalle vuosikymmenelle!

Pekka Lahdenne päätoimittaja, Aikakauskirja Duodecim

Tieto on valtaa

Suomalaiset ovat lukijakansaa. Yksinomaan järjestölehtiä julkaistaan parituhatta nimikettä. Näiden joukossa Lääkärilehdellä on vankkumaton asema. Se on yksi harvoista viikoittain ilmestyvistä.

Järjestölehden rooliin kuuluu kiinteästi jäsenistön edustaminen ja sen asioista kirjoittaminen. Sen voi tehdä kahdella tavalla: yksisilmäisesti tai avarakatseisesti. Lääkärilehti tekee sen avarakatseisesti. Toimitus uskaltaa kyseenalaistaa vallitsevia ajatusmalleja, toki omien rajojensa puitteissa. Myös liiton asiat saavat lehdessä näkyvän sijan, puhumattakaan lääketieteellisistä artikkeleista.

Tieto on valtaa ja menestymisen perusta, minkä suomalaiset lääkärit ovat kautta aikain ymmärtäneet. Ensimmäinen suomenkielinen aikakauslehti oli nimeltään Mehiläinen, ja sen perusti lääkäri, Elias Lönnrot. Hän julkaisi useita kansaa valistavia terveys- ja tiedejulkaisuja. Tätä perinnettä Lääkärilehti pitää kunniakkaasti yllä.

Terveydenhuolto on murroksessa, mutta niin on myös media. Nykyisin Lääkärilehdenkin olennainen osa on painetun sanan lisäksi sähköinen tiedonvälitys, joka lisää sekä haasteita että mahdollisuuksia.

Lehdistön yhteys yhteiskunnan ja talouden kehittymiselle tunnustetaan kaikkialla. Suomi ei olisi näin korkealle kehittynyt demokratia ilman vahvaa, riippumatonta, luotettavaa ja laadukasta lehdistöä.

"Ja niin kuin tulta estetään vallalleen pääsemästä, niin pitäisi terveen ihmisen varoa tautiaki", kirjoitti Lönnrot 1800-luvulla. Tämä pätee edelleen.

Perusasiat pysyvät, myös mediassa, vaikka moni asia muuttuu.

Kati Haapakoski, päätoimittaja, Mediuutiset

Onnea, 90 vuotta nuori Lääkärilehti!

Erikoislääkärin päätoimittajana minulla on ilo tervehtiä 90 vuoden ikään ehtinyttä Suomen Lääkärilehteä. Vuonna 1922 käytettiin ensimmäistä kertaa insuliinia ihmisen diabeteksen hoidossa, Irlanti itsenäistyi, James Joyce julkaisi Odysseuksen, Paavo Nurmi juoksi useita maailmanennätyksiä, perustettiin BBC ja Albert Einstein sai Nobelin palkinnon.

Lääkärilehdellä on monimuotoinen rooli suomalaisten lääkärien sielunmaisemassa. Oma tuttavuuteni Lääkärilehden kanssa on alkanut jo ennen opiskeluaikoja, kun toisinaan silmäilin vanhemmilleni tullutta lehteä. Opiskeluajoista alkaen Lääkärilehtien pino pullisteli jossain työpöydälläni tai kirjahyllyssä. Kiinnostavaa luettavaa tuntui olevan niin paljon etenkin terveyskeskuslääkärivuosien aikana. Nykyään tietokoneessa on pdf-tiedostojen kansio, joka vie vähemmän tilaa. Säilyttämisen paradoksi on kuitenkin siinä, että aineiston kertyessä on yhä vaikeampi muistaa, missä jokin juttu oli. Tavallaan säilyttäminen on aiemmin palvellut unohtamista. Nykyään voi aihekohtaisesti kaivaa kiinnostavat artikkelit verkkotietokannoista.

Lääkärilehti tarjoaa tärkeän kanavan kollegiaalisuuden edistämiselle, lääkärien keskinäiselle kommunikaatiolle ja yhteenkuuluvuuden kokemuksille. Lehdellä on arvokas tieteellinen rooli lääkärikunnan kliinisen ja terveydenhuoltoa koskevan tietämyksen edistäjänä. Vertaisarviointiprosessi on laadukas ja kansainvälisesti vertailukelpoinen. Viime vuosina lehdestä on voinut lukea myös laadukkaasti toimitettuja kiinnostavia uutisartikkeleita, jotka virittävät keskustelua sekä kahvipöydissä että lehden palstoilla.

Näissä tehtävissä Lääkärilehti on onnistunut erinomaisesti. Se on myös osoittanut kehittymispotentiaalia ajan tarpeissa.

Jyrki Korkeila, päätoimittaja, Erikoislääkäri

Onnittelut hienosta lehdestä!

Tehy-lehti onnittelee lääkäreitä upeasta lehdestä! Lääkärilehti on tuhti tietopaketti, joka on aina ajan hermolla. Se on luotettava, kriittinen, keskusteleva ja rohkeasti kantaa ottava.

Terveys on yhä laajemmin populaarin kiinnostuksen kohde. Samaan aikaan usko tieteellisen tiedon luotettavuuteen on rapautunut, tai ainakin sitä aktiivisesti pyritään rapauttamaan. Yhä nopeampi sähköinen uutiskilpailu ja netin hyökkäävä terveyshämmennys hämärtävät kansalaisten ymmärrystä. Entistä kipeämmin kaivataan asiallista ja oikeaa tietoa. Toivoisikin että 90-vuotias Lääkärilehti kuluisi myös muiden kuin lääkäreiden käsissä!

Hyvää jatkoa!

Päivi Jokimäki, Tehy-lehden päätoimittaja

Apteekkiasiaa lääkäreille

Lääkärilehti on kiinnostava ja hyvin toimitettu ammatti- ja järjestölehti, jota seuraan säännöllisesti. Viime vuosina lehteen on ilmestynyt yhä enemmän palstoja, jotka kiinnostavat muitakin kuin lääkäreitä.

Apteekkiasioista Lääkärilehti voisi kirjoittaa enemmänkin. Useilla paikkakunnilla apteekkien ja lääkäreiden yhteistyö on synnyttänyt molempien työtä helpottavia hyviä käytäntöjä.

Apteekit tarjoavat nykyisin myös lääkärin työtä helpottavia ja potilasturvallisuutta lisääviä palveluita, kuten lääkehoidon kokonaisarviointia (LHKA), jolla selvitetään voiko potilaan kokema terveyshaitta johtua lääkityksestä. Kokonaisarvioinnissa erityispätevyyden hankkinut proviisori tai farmaseutti arvioi perusteellisesti potilaan lääkehoidon kokonaisuuden ja tekee havainnoistaan lääkärille raportin mahdollisia lääkitysmuutoksia varten. Erityisen hyödylliseksi palvelu on osoittautunut monilääkityille vanhuksille, joiden reseptinippuun kukaan ei ole vähään aikaan ehtinyt kunnolla paneutua.

Terveydenhuollon järjestämistä pohdittaessa on aika nostaa rohkeasti pöydälle myös uusia malleja apteekkien ja perusterveydenhuollon yhteistyöhön. Toivottavasti saamme lukea näistäkin Lääkärilehdestä.

Lämpimät onnittelut 90-vuotiaalle!

Erkki Kostiainen, päätoimittaja, Suomen Apteekkarilehti

Onnea, punainen tupa ja lukijamaa!

Yhdessä taaperramme Suomen terveydenhuoltosaran laidalla, tiukkaa on kynnös taas kerran. Perusterveydenhuollon etu ei aina ole sama kuin lääkärikunnan enemmistön etu. Hyvää tarkoittavalla vahvistamisella on perusterveydenhuolto kohta katoava luonnonvara. Lääkärilehti on kuitenkin suhtautunut opastavaisesti ja suvaitsevaisesti, kuten huolehtivan isonveljen kuuluukin.

Lääkärilehdellä on tietotaitoa ja kapasiteettia tarttua isoihin ja ajankohtaisiin aiheisiin, vaikutusvaltaa ja uskallusta. Omalla sarallaan Lääkärilehti on ykkösvaikuttaja maassa, kabineteissa siteerattu ja toisaalta kansalaisten luottamuksen säilyttänyt. Potilaiden silmin asia on tosi, jos Lääkärilehdessä on niin sanottu. Liian kauan lehdistön valistus potilaille ja lääkäreiden ohjeet ovat olleet eri planeetoilta.

Ihmiset sen tekevät, Lääkärilehdenkin. Päätoimittajien Ilkka Vartiovaaran ja Taito Pekkarisen lehtien parissa kasvatin lääkäri-identiteettini. Yleislääkärilehden toimittajana teen työtäni päätoimittaja Hannu Ollikaisen suosiollisella sivustaseurannalla ja lämpimällä veljellisellä avustuksella, mistä hänelle lämmin kiitos.

Kaikkea hyvää satavuotisjuhlia odotellessa!

Eila Kujansuu, päätoimittaja oto, Yleislääkäri-lehti

Kahdeksan ahaa-elämystä

Lasken Lääkärilehden käsistäni, pää täynnä rikastuttavia ajatuksia. Parhaimmillaan lehdentekijän työ on juuri tätä; aiheiden metsästystä, tietojen päivittämistä ja ilmiöiden tarkkailua. Silti numero 21 yllätti. Ehkäpä luemme näistä aiheista tulevissa Hyvä terveys -lehdissä:

Lääkärikään ei aina osaa diagnosoida itseään. Erikoislääkäri Päivi Olsén kertoi, miten työuupumus oireili. Enää ei jaksanut, yksinkertaistenkin päätösten tekeminen oli vaikeaa ja olo ärtynyt. Silti hän erehtyi luulemaan, että väsähtänyt olo kuuluu hommaan. Onneksi Aslak-kuntoutus avasi lukkoja.

Nyt katseet kohti katkaisuhoitoyksiköiden yhteydessä olevia selviämisasemia! Onneksi monet kunnat panostavat jo niihin. Selviämisasemat eivät leimaa ja tulevat edulliseksi.

Jopa neljännes naisista katuu sterilisaatiota. Ainakaan liian nuorena toimenpidettä ei kannattaisi tehdä, ei myöskään silloin, jos välit puolisoon ovat huonot.

Sähkötupakoiden riskit ovat arvaamattomat silloinkin, kun ne eivät sisällä nikotiinia. Kukaan ei valvo nesteiden valmistusta tai koostumusta.

Musiikkiterapia yhdistettynä tavanomaiseen hoitoon auttaa masentunutta paljon enemmän kuin hoito ilman musiikkia. Eläköön taiteen voima!

Laitoshoidossa olevaa vanhusta ei pitäisi siirtää kuolemaan tutusta ympäristöstä päivystyksen ruuhkaan, jos aktiivihoito ei ole enää mielekästä. Ihmisen pitäisi saada nukkua rauhassa pois.

Lääkäri on tuottavin lääkärin työssä, ei esimerkiksi potilasta riisuessaan.

Meidän pitäisi ottaa oppia ranskalaisesta cuisine nouvelle -ruokakulttuurista ja ryhtyä arvostamaan laadukasta lähiruokaa. Siis porkkanaa ja perunaa suomalaisille koululaisille, niin taistelu lihavuutta vastaan on käynnistynyt riittävän varhain!

Paljon onnea 90-vuotiaalle Lääkärilehdelle!

Taina Risto, päätoimittaja, Hyvä terveys