Pelkästään kosmeettisista syistä keisarileik­kausta toivotaan ani harvoin.

Synnytyspelolle on monta syytä. Joku pelkää kipua, toinen on huolissaan syntyvän vauvan turvallisuudesta. Pelkästään kosmeettisista syistä keisarileik­kausta toivotaan ani harvoin. Näin kertoo HYKS:n dosentti Terhi Saisto, joka kirjoittaa erikoistuvan lääkärin Hanna Rouheen kanssa Lääkärilehdessä 42/2012 synnytyspelon taustoista ja onnistuneesta hoidosta.

– Nykyisin yhä useampi tuntuu pelkäävän eniten kontrollin ja hallinnan tunteen menettämistä, Saisto toteaa.

Lääkärit ja kätilöt kohtaavat tulevia ­äitejä, joiden on kovin vaikea heittäytyä synnytyksen vietäväksi, oman kehonsa armoille.

– Toisaalta monen nykynaisen on ­vaikea antautua muiden ihmisten, edes lääkärien ja hoitajien autettavaksi, Saisto huomauttaa.

Eräässä keisarileikkausta käsittelevässä blogissa tuore äiti kirjoittaa, miten hän toisen synnytyksensä lähestyessä liioitteli ja ylinäytteli synnytyspelkoaan lääkärin vastaanotolla, jotta saisi toivomansa keisarileikkauksen. Häntä harmitti, kun potilastietoihin jäi merkintä synnytyspelosta.

– Ei pelkäämisessä ole mitään hävettävää. Joskus esimerkiksi edellinen synnytys on ollut vaikea tai kivunlievitys ei ole jostain syystä täysin onnistunut. ­Pelko on ymmärrettävää.

Mielialaongelmat 
tulevat synnytykseen

Saisto muistuttaa, ettei ketään pakoteta alatiesynnytykseen. Hän kuitenkin ­korostaa, että ammattilaisten tehtävä on osata kertoa, miksi alatiesynnytys on monin verroin turvallisempi ja luonnonmukaisempi keino syntyä ja synnyttää kuin keisarileikkaus. Suunniteltu keisarileikkaus voi vaikuttaa maallikosta hallitulta toimenpiteeltä, vaikka lapsen kannalta se on erittäin raju syntymä.

– Synnytyspelkopoliklinikalla tärkeintä on rakentaa luottamusta äidin omiin kykyihin synnyttäjänä ja valaa uskoa ­siihen, että häntä voidaan auttaa synnytyksen aikana. Pahin tilanne on, jos äiti pelkää sekä alatiesynnytystä että keisarileikkausta.

Tärkeää on myös löytää pelokkaat vanhemmat ja päästä keskustelemaan heidän kanssaan synnytyspelon todellisista syistä hyvissä ajoin. Äidin voimakas, hoitamaton pelko lisää synnytyskomplikaatioiden riskiä.

HYKS:n tutkimuksissa on havaittu, että pelot ja pettymykset eivät ole vain äidin tunteita, vaan pelokkaan tai ahdistuneen äidin rinnalla on samanlainen puoliso. Siksi on tärkeää tukea pariskuntaa.

– Entistä enemmän kohtaamme täällä sairaalassa vanhempia, joilla on mielialaongelmia, syömishäiriöitä ja puut­teita elämänhallinnassa. Kyse ei ole vain synnytyspelosta, vaan kokonaisesta vyyhdestä ongelmia, joihin olisi tarvittu apua jo paljon ennen raskautta ja synnytystä, Saisto kertoo.

Suomessa keisarileikkauksia tehdään vähemmän kuin monissa muissa länsimaissa. Se ei Saiston mukaan kerro siitä, että täällä ei kuunneltaisi synnyttäjien toiveita herkällä korvalla.

– Suomessa hyvin koulutetut kätilöt ovat keskeisessä roolissa synnytyksen hoidossa. Maissa, joissa synnytyksiä hoitavat pääosin lääkärit, keisarileik­kauksia on enemmän. Kyse on paljolti hoitokulttuurista.

Ulla Järvi
Kuva: Panthermedia