Masennuslääketutkimuksen 
perinteinen linja perustuu hermo­välittäjä­aineiden toiminnan selvittä­miseen. Hermoverkkoteorian mukaan lääkkeet mahdollistavat hermoyhteyksien uudelleenjärjestäytymisen.

Farmasian tohtori Tomi Rantamäki esittelee Lääkärilehdessä 42/2013 julkaistussa katsausartikkelissa tutkimuslinjan, jossa masennuslääkkeiden tehoa selitetään niiden aivojen muovautuvuutta edistävillä vaikutuksilla.

Hermoverkkoteorian mukaan masennuslääkkeet mahdollistavat hermoyhteyksien uudelleenjärjestäytymisen, jota ympäristö ja hermoverkon sisäinen aktiivisuus ohjaavat.

Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsä pitää aivojen muovautuvuuteen keskittyvää tutkimus­linjaa kiinnostavana ja ­uskottavana.

– On kuitenkin vaikea sanoa, kuinka pitkälti eläinkokeiden havaintoja voi­daan soveltaa ihmisiin ja kuinka pitkälle meneviä johtopäätöksiä 
niistä voidaan tehdä. Ihmisten ­hoitaminen edellyttää ihmisillä 
tehtyjä tutkimuksia.

Masennuslääketutkimuksen 
perinteinen linja perustuu hermo­välittäjä­aineiden toiminnan selvittä­miseen. Uudempi tutkimuslinja ­selvittää masennuslääkkeiden ­vaikutusta emotionaalisen tiedon käsittelyyn.

– Masentuneen tarkkaavaisuus 
ja muisti kohdistuvat negatiivisiin ­asioihin. Masennuslääkkeet korjaavat tätä vinoumaa.

Isometsän mukaan tämä vaikutus 
on kliinisesti lähimpänä masennuksesta toipumista. Hän pitää kuitenkin myös aivojen muovautuvuuden tutkimusta lupaavana alueena masennuksen hoidon kehitystyössä.

– Ketamiini-infuusio anestesia­käyttöä pienempinä annoksina on nopein tunnettu depression lääkehoito. Tällä hetkellä etsitään uusia lääkkeitä, jotka toimisivat nopeasti ja tehokkaasti, mutta ilman ketamiinin haittavaikutuksia, Isometsä mainitsee.

– Aika näyttää, mikä tutkimuslinja vie kehitystä eteenpäin.

Tiina Lautala
Kuva: Panthermedia