Miten tuleva lääkäri oppii kädentaidot? Rahapula vaivaa paisuvia tiedekuntia
Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa on aloittanut peräti 550 uutta opiskelijaa, eli 70 viime syksyä enemmän.
- Tarpeelliset lisäpaikat varmasti, mutta miten enää taataan tulevien lääkärien ammattitaito! huokaa Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Jouko Suonpää.
- Kun viime talvena sovittiin sisäänottomäärien tuntuvasta kasvattamisesta, opetusministeriössä luvattiin myös riittävästi rahaa. Nyt näyttää, ettei lupauksella ole katetta; rahaa ei ole tulossa, Suonpää kummastelee. Hän lisää, ettei ainakaan Turun yliopisto aio jatkaa nykyistä sisäänottoa, jos rahaakaan ei tule, vaan palaa 100 aloituspaikkaan.
Hän tietää, että suurin ahdinko on Kuopiossa, jonne uusia aloituspaikkoja tuli peräti 25. Tarkoituksena oli nimenoman itäisen Suomen pahan lääkärivajeen paikkaaminen.
Ruusuilla ei tanssita Turussakaan.
- Tiedekunnan ja keskussairaalan käytössä olevat opetustilat on aikanaan rakennettu 80 opiskelijan vuosioton perusteella. Nyt luentosalit pullistelevat ja koko kurssi ei mahdu kaikille luennoille. Ryhmätyötiloista on huutava puute, kuvailee dekaani Suonpää.
- Peruskoulutuksen opetusohjelmiin sisältyvien yli kolmenkymmenen oppiaineen opettajamäärät on menneinä lihavina vuosina mitoitettu hoitamaan 80 opiskelijan minimitarpeet. Kun vuonna 1993 sisäänottoa supistettiin 25 prosenttia, edellytettiin samansuuruista vähennystä opetusviroissakin. Kun sisäänotto nostettiin takaisin sataan, ei opetusministeriön lisärahoituksella pystytty avaamaan montaakaan täyttämättä jääneistä viroista. Resurssivajetta on siis syntynyt jo pidemmän aikaa, sanoo Suonpää.
Riittäkö kaikille yhtäkään korvaa?
Lääkäritutkinnon suorittaneen tulee kyetä selviytymään perusterveydenhuollon moninaisista haasteellisista tehtävistä. Hänen pitää uskaltaa ottaa vastuu toisen ihmisen terveydestä, hengestäkin. Tiedollisten ja taidollisten valmiuksien lisäksi lääkäriltä edellytetään myös sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, humaanisuutta ja kykyä kriittiseen ajatteluun ja tiedonhakuun.
- Laadukkaiden lääkärien koulutusta ei lisätä pelkästään laajentamalla luentosaleja! sanailee Jouko Suonpää. Kädentaidot opetetaan pienryhmissä, joiden koko on viime vuosina koko ajan kasvanut. Kuitenkaan korvan puhkaisua tai kierukan laittoa ei kerralla voi kovin monelle opettaa.
Opetusneuvos Marja-Liisa Niemi: Olisiko aika järkeistää perusopetusta?
Opetusneuvos Marja-Liisa Niemi opetusministeriöstä muistuttaa, etteivät lääketieteelliset tiedekunnat sentään jääneet täysin ilman lisärahoitusta.
- Tälle syksylle valtion lisäbudjetissa määrättiin 2,95 miljoonaa markkaa lisäpaikkojen aiheuttamien kulujen kattamiseksi. Varsinaisia lupauksia ministeriö ei voi koskaan antaa. Ensi vuodellehan opetusministeriö luonnollisesti esitti lisärahaa, mutta valtiovarainministeriö karsi sen budjettiesityksestä, Niemi sanoo.
Hän myöntää ymmärtävänsä ehdottomasti lääketieteellisten tiedekuntien rahantarpeen, mutta ei pidä yliopistoväen uhkailuista vähentää eduskunnan päättämiä aloituspaikkoja, jos rahasta ei päästä yksimielisyyteen.
- Yliopistoissa käy helposti niin, että jokainen opettaja haluaa pitää kiinni juuri omasta aineestaan ja sen tuntimääristä ja opintoviikoista. Nyt kuitenkin on todettu, miten ylimitoitettuja mm. lääketieteen perusopintojen opintosisällöt ovat. Jos kiihkottomasti pystyttäisiin arvioimaan opintosisältöjä, löydettäisiin varmasti tasapaino resurssien ja vaatimusten kesken, uskoo Marja-Liisa Niemi.
Hän myöntää, että mm. lääkäriopetuksen pienopetusryhmien kasvu ei edistä hyvän lääkärin ammattitaidon saavuttamista. Niemi kuitenkin viittaa Lääkäriliiton ex-puheenjohtaja Kati Myllymäen kritiikkiin, miten tuore lääkäri hallitsee kyllä Meniéren taudin tunnusmerkit, mutta ei havaitse lapsen välikorvantulehdusta.
- Ehkä olisi aika tarkistaa ajattelutapoja myös lääketieteellisten tiedekuntien sisällä, opetusneuvos Marja-Liisa Niemi sanoo.
