Älypuhelinten ja muun mobiilin teknologian hyödyntäminen terveydenhuollossa on kirjattu tulevaisuusvisioihin kaikkialla. Tekniikka ja toiveet ovat valmiina, mutta siitä suuren kuvan piirtäminen vasta alkaa.

Älylaitteen omistajalla on mistä valita. Sovelluskaupoista löytyy tällä hetkellä noin 100 000 kännykkään tai tablettiin ladattavaa pikkuohjelmaa, jotka mittaavat elintoimintoja, tulkitsevat ravitsemus- ja liikuntatietoja tai diagnosoivat oireita.

Mobiilista teknologiasta odotetaan merkittävää toimintamallia tulevaisuuden terveydenhuoltoon. Kun kansalainen tottuu hoitamaan monenlaisia asioita ajasta ja paikasta riippumattomana, hän odottaa samaa mahdollisuutta terveyspalveluiltakin.

Mobiilin terveysteknologian (mHealth) puolestapuhujat uskovat, että potilaiden itse keräämä fysiologinen data ja elintapatieto auttavat tuottamaan yksilöllisempää, laadukkaampaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa. Pian terveyttä ja sairauksia ei tarvitse hoitaa vain niille vihityissä rakennuksissa, vaan mHealth ympäröi ihmisiä kaikkialla internetin vyöhykkeellä.

Kirjavaa laatua

Ennen kuin mobiiliteknologiaa ja markkinalähtöisiä innovaatioita voidaan hyödyntää tiukoin määräyksin säädellyssä terveydenhuollossa, on varmistettava monta asiaa.

Sovellusten laatu. Sovelluskaupoissa myytäville "appseille" ei ole määritelty testausprotokollaa. Iso osa ohjelmista on varsin huonolaatuisia, ja vain harva täyttää lääketieteellisiä kriteereitä. Ohjelmien tekijöistä, rahoittajista ja käytetyn tiedon lähteistä on vaikea saada tietoa.

Jos sovelluksen on osoitettu täyttävän EU:n viranomaisvaatimukset, potilas, lääkäri ja terveydenhuollon yksiköt voivat ottaa ohjelman käyttöön luottaen siihen, että ohjelmiston valmistaja vastaa sen toiminnasta.

Lääkäri ei saa ottaa käyttöön sellaista sovellusta tai ohjelmistoa, jonka vaatimuksenmukaisuutta ei ole osoitettu CE-merkillä.

Tiedon laatu. Voiko mobiilisti saadun tiedon oikeellisuuteen luottaa? Voidaanko mittaustietoa varmasti ymmärtää oikein irrallaan kokonaisuudesta?

Laitteiden laatu. Älylaitteisiin voidaan liittää esimerkiksi sensoreja ja antureita sisältäviä lisälaitteita. Kaikkien laitteiden vankkatekoisuus ja hyvä akunkesto on tärkeää.

Tietojen suojaus. Miten "appsien" keräämien ja lähettämien tietojen suojaaminen varmistetaan?

Hyödyt esiin

Lista puntaroitavista asioista jatkuu. Tieteellistä näyttöä sovellusten tuottamasta hyödystä on vielä vähän. Muuttavatko "appsit" ihmisten terveyskäyttäytymistä? Tuottavatko ne kliinistä hyötyä?

Alan kongressissa tilannetta kuvailtiin toteamalla, että "e-terveydessä on pilotteja enemmän kuin eurooppalaisilla lentoyhtiöillä. Miksi siis hyötyjä ei ole pystytty esittämään"?

Näyttö kustannusvaikutuksista. Tietotekniikan usein argumentoidaan laskevan kustannuksia, mutta tutkimusta siitä, mitkä ovat esimerkiksi mobiiliratkaisujen kustannusvaikutukset, on niukasti.

Sovellusten kohderyhmät. Markkinoilta löytyvät ohjelmat on pääsääntöisesti suunnattu muille kuin terveydenhuoltoa eniten käyttäville ja tarvitseville ihmisille, joilla laitteita on lisäksi suhteellisesti vähiten.

Ja kuten muissakin terveydenhuollon järjestelmissä, kansalaisten ja ammattilaisten toiveet ja tarpeet on saatava upotettua samoihin sovelluksiin.

Hyvinvointia vai bisnestä?

Ääriliikkuva kohtaa äärijähmeän. Näin kuvailee STM:n erityisasiantuntija Teemupekka Virtanen mHealthin kytkemistä nykyiseen järjestelmäkenttään. Hän vastaa sähköisten terveyspalvelujen kehityksestä.

Ministeriön johdolla laaditaan parhaillaan strategiaa sote-tiedon ja ICT-palvelujen hallinnalle.

- Strategiassa korostuu kansalaisen rooli. Tarkoitus on vähentää potilasroolia eli tukea ihmisiä niin, että he pysyisivät terveinä. Kun he ovat potilaita, heidät tietysti hoidetaan, Virtanen sanoo.

Markkinoilla oleviin terveyssovelluksiin tekniikan tohtori Virtanen suhtautuu laadun osalta kriittisesti. Hän myös muistuttaa, että terveyssovelluksia käyttävät itsestään huolta pitävät ihmiset, jotka eivät niitä todellisuudessa tarvitse.

- Keski-ikäisen miehen liikkumaan innostamisessa voisi dataa keräävillä ja analysoivilla ohjelmilla olla saumaa. Todellinen vaikuttavuus jäisi nähtäväksi.

Virtasen mukaan on myös mietittävä tarkoin, miten tiedot kulkevat. Saako julkisen terveydenhuollon tiedot antaa esimerkiksi horoskooppipalvelulle?

- Sovellusten takana on bisnes. Hyvinvointiajattelua ei saa alistaa liiketoiminta-ajattelulle. Jos bisnestä syntyy samalla, se on tietysti hyvä.

Nopea siirtymä mahdollista

Esimerkiksi joidenkin kroonisten sairauksien kontrollointi mobiilisti vähentäisi tarvetta vastaanottokäynneille. Yksi esimerkki on diabetespotilaan verensokeriarvojen seuranta ihon alle asennettavalla implantilla. Se lähettää tietoa langattomalla yhteydellä potilaan älylaitteeseen ja siitä tarvittaessa eteenpäin.

Laajempiakin mobiilijärjestelmiä jo löytyy. Saudi-Arabiassa King Fahad Medical Cityn yli tuhannen vuodepaikan sairaalakampukselle rakennettiin systeemi, jossa sekä henkilöstö että potilaat operoivat kaiken mahdollisen iPhone-laitteiden ja niihin kehitettyjen sovellusten kautta. Järjestelmän lopullista hintaa ei tosin edes tietohallintojohtaja tarkasti tiedä.

Euroopassa innokkaimmat futuristit ovat kulkemassa kohti bioteknologista maailmaa, jossa koneet monitoroivat ihmistä ja rouhivat tietoa tauotta.

Viileäpäisimmätkin visionäärit ovat sitä mieltä, että mobiilimaailma on pian avautumassa myös suomalaisessa terveydenhuollossa. eHealthin laajenemisen mHealthin suuntaan uskotaan olevan nopeampaa kuin aikanaan siirtymä analogisesta maailmasta digitaaliseen.

Kansalaiselle oma datapankki

Sen Teemupekka Virtanen voi sanoa varmaksi, että muutaman vuoden päästä kansalaisilla on paikka, jonne voi tallettaa omaa terveystietoa niin, että sen säilyminen voidaan taata. Tietoa voi syöttää esimerkiksi mobiilisovellusten kautta.

Vielä ei tiedetä, mikä tuo paikka on. Viime syksynä lanseerattu, Sitran kehittämä Taltioni-verkkopalvelu on yksi mahdollinen ratkaisu. Informaatiota voitaisiin jakaa sieltä Omakantaan lääkärinkin käyttöön. Toisaalta Omakantakin olisi mahdollinen tiedontallennin, se on jo osa kansallista järjestelmää.

Virtanen muistuttaa, että Taltioni on oma ekosysteeminsä, jolla on myös liiketaloudelliset intressit.

- Kansalainen on altis painostukselle. Entä jos vakuutusyhtiö haluaa ihmisten terveystiedot vakuutuspäätöstensä taustaksi? Haluamme suojella kansalaisia tällaiselta, Virtanen kuvailee laajempaa uhkaa tarkoittamatta tällä Taltionia.

Terveyteen liittyvän aineiston määrä internetissä lisääntyy huimaa vauhtia, joten luotettavaa tietopalveluakin tarvitaan.

- Lisäksi erilaiset testit ja geenikartoitus lisäävät tulkitsemispalvelujen tarvetta. Kaikenlaisten palvelujen koordinointi voisi olla tarpeen, sillä nyt niitä on osittain liikaakin. Virtanen toteaa.

Vuoteen 2020 ulottuva tiedonhallinnan strategia valmistuu juhannukseksi. Kesälomien jälkeen strategia jalostetaan toimenpideohjelmaksi.

- Vielä ei ole valmiita vastauksia, pohdittavia kysymyksiä sitäkin enemmän.

Lähteinä on käytetty myös Valviran ylitarkastajan Juha Knuuttilan haastattelua ja World of Health IT 2014 -kongressin esityksiä.

"Lääkärin työtä voidaan automatisoida"

Lääkärin työtä voidaan automatisoida joltain osin, erityisasiantuntija Teemupekka Virtanen STM:stä uskoo. Meneillään olevassa strategiatyössä on esitetty visio, että kaupungilla olisi automaattisia mittalaitteita sisältäviä terveyskioskeja.

- Esimerkiksi kerran kuukaudessa voisin käydä mittauttamassa tiettyjä asioita ja arvot tallentuisivat järjestelmään. Tuntiessani itseni kipeäksi ottaisin yhteyttä Omakannan kautta järjestelmään, joka antaisi minulle diagnoosin. Kirjoittaisin itse reseptin järjestelmän tietojen ja ehdotuksen pohjalta. Lääkäri ei olisi lähimaillakaan tätä tapahtumaketjua.

Virtanen jatkaa hahmottelua.

- Jos kokisin tarvitsevani lääkärin apua, saisin järjestelmästä koodin, jolla pääsisin jonon ohi perusterveydenhuoltoon tai suoraan erikoissairaanhoitoon, koska hoidon tarpeen arviointi olisi jo tehty.

Mittalaitteita voisi hankkia myös kotiin, ja niiden tallentama tieto voitaisiin siirtää kansalliseen järjestelmään. Pitkältä ajalta kerätty tieto voi olla Virtasen mukaan luotettavampaa kuin vartin vastaanoton aikana mitattu.

Antibiootteja omareseptillä

Virtanen huomauttaa, että tämä strategiatyössä esitetty skenaario perustuu siihen, että dataa analysoiva järjestelmä päättää parhaan ratkaisun potilaan kaikkien tietojen perusteella.

Toinen esimerkki omareseptivalmisteesta olisi allergialääke, joka potilaalle on aikanaan määrätty ja sopivaksi todettu. Sen voisi määrätä itselleen uudestaan.

- Antibiootit on vapautettu eräissä Euroopan maissa käsikauppaan, mikä ei ole hyvä asia antibioottiresistenssin kannalta. Niiden siirtäminen Omareseptipalveluun olisi parempi vaihtoehto.

Virtanen tietää puhuvansa radikaaleja.

- Potilaan omien diagnoosien ja reseptien kohdalla siirretään työtä, jonka voi tehdä joku muu kuin lääkäri. Lääkärit ja hoitajat voivat tehdä sitä, mitä kone ei pysty tekemään. Töitä kyllä riittää.

Kaksi ratasta yhdessä

Teemupekka Virtasen mukaan aika on ajanut nykysysteemin ohi ja internet muuttaa vääjäämättä lääkärien työtä. Toiminnan ja tekniikan kehitystä voi verrata kahteen pyörään, jotka ovat kiinnittyneet toisiinsa.

- Terveydenhuollossa on käynyt niin, että tekniikka jonkin verran kehittynyt ja tuottanut painetta toimintatapojen kehitykseen. Lääkärit herkästi kokevat, että heitä painostetaan ulkopuolelta, ja siksi heidän pitäisi tehdä muutos itse.

Kansalaisten tulee saada itse tehdä asioita. Jos lääkärit eivät ota ihmisten itsensä keräämää terveystietoa vastaan, vaarana on, että tieto menee etälääketieteen keinoin Intiaan, josta paluuviestinä saapuu sähköinen resepti.

- Jos kehitystä ei tapahdu tällä rintamalla, ihmiset äänestävät jaloillaan. Potilaiksi jäävät vain ne, jotka eivät muuta voi, Virtanen maalailee.

Ruudussa e-lääkäri

➤ Suomessa lääkärien videovastaanottoja potilaille tarjoaa pian kaksi yritystä. Yksityinen nettipsykiatri aloitti verkkovastaanotot tänä vuonna, kuvayhteys on tosin potilaalle valinnainen. Julkisella sektorilla videovastaanottoja hyödynnetään erityisesti konsultoinnissa.

➤ Konsulttiyhtiö Deloitten arvion mukaan e-lääkärien vastaanotoille tehdään 100 miljoonaa käyntiä tänä vuonna. Videovastaanotoille on suuret markkinat erityisesti kehittyvissä maissa.

Ykkösenä mielenterveys

➤ Terveyteen liittyviä mobiilisovelluksia on kuluttajille eniten tarjolla mielenterveyden alalta. Naisten ja lasten terveyteen liittyviä ohjelmia on huomattavasti enemmän kuin miehille suunnattuja. Raskaus on ykkösteema.

➤ Teknologiayhtiö Applen kerrotaan kehittävän Healthbook-ohjelmaa, jonka arvioidaan mittaavan muun muassa sydämen sykettä, verenpainetta, veren happipitoisuutta, hengitystiheyttä ja nestetasapainoa. Tällaisia sovelluksia on jo ladattavissa yksittäin.