Lehti 34: Ajankohtaista 21.8.2015 34/2015 vsk 70 s. 2052 - 2054

Moderni johtaja kuuluu apuhenkilöstöön

Toimivissa työyhteisöissä johtaja on oivaltanut tehtävänsä ytimen ja kaikki ihmiset haluavat edes hiukan tuntea toisiaan.

Jaana Ahlblad

Kysyjällä itsellään paras vastaus

Tämä oli aikanaan paska paikka, kuten eräs työntekijä kuvaili. Olemme nostaneet sote-palvelumme huipputasolle ihan perinteisellä kunnallisella kulttuurilla. Kuntalaiset ovat kiitelleet parhain arvosanoin, tehokkuutemme on mainiota luokkaa ja kustannukset alle Suomen keskitason. Lähes kaikkien erikoisalojen vastaanotot ovat jokaisen ulottuvilla, ja palkkalistoilla on tyytyväisiä lääkäreitä.

Jopa Pohjois-Korean terveydenhuolto on käynyt vieraana täällä ’Suomen Kaiser Permanentessa’. 70 hengen työyhteisössämme avosairaanhoidon vastaanotoilla on vahvaa perheyrityksen meininkiä; niin voi sanoa koko 1 100 työntekijän kuntayhtymästä.

Olen oivaltanut oman roolini. Kaikkien organisaatioiden olemassaolo perustuu työntekoon, ei hallintoon. Paras asiantuntemus työstään on sitä tekevällä.

Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa lääkäri kertoo tyytymättömyydestään työnjakoon ja työmäärään. Perinteisesti johtaja katsoo tilastoja ja analysoi ja selittää, että asiat ovat näin. Se on tavallaan keskustelua, mutta ei aitoa. Moderni johtaja kysyy, miten sinua voisi auttaa tässä.

Johtaja sortuu tarjoamaan pulmatilanteisiin omia ratkaisujaan, mutta ne eivät yleensä toimi.

Huutoaktivointi historiaan

Johtajan on saatava koko porukan potentiaali mukaan ja luotettava tiimityöhön. Sääntöjen voimaan ei pidä liikaa luottaa, sillä vastuuntuntoiset eivät hyödy säännöistä ja välinpitämättömiin ne eivät tehoa. Kun meillä tiimit loivat tarpeellisiksi katsomansa säännöt, ne liittyivät lähinnä kokousaikatauluihin.

Väitän, että työntekijät haluavat vaatimista. Se koetaan arvostamisena ja välittämisenä. Ihmisiä on houkuteltava pois passiivisuudesta. Byrokratiakulttuuri on saanut aikaan sen, että usein omilla aivoilla ajatellaan vasta, kun joku huutaa.

Ammatillisen osaamisen lisäämisellä saavutettaisiin kaikki, mikä on saavutettavissa. Pohjakoulutus ei anna riittävästi; erityisesti perusterveydenhuollossa olisi jopa parempi oppia pois siitä.

Työyhteisössä on opeteltava luottamusta, kunnioitusta ja malttia hillitä ennakkoluuloja. Terveydenhuolto on tunne- ja tietointensiivistä toimintaa. Suurin osa päätöksistä tehdään inhimillisessä vuorovaikutustilanteessa, jossa pitää aidosti kuulla ja sanoa. Ei pidä kierrellä ja hämätä.

Missä tahto, siellä keino

Työpaikallamme käytetään sisäistä sosiaalista mediaa. Johdon on reagoitava viesteihin nopeasti ja aidosti. Jotkut sanovat, että tämäntyyppiselle välineelle ei ole aikaa, mutta se tarkoittaa vain, että ei ole aikaa, halua tai kykyä vuorovaikutukseen.

Itse olen ollut sosiaalisilta taidoiltani huono. Kovan työn jälkeen en ole vieläkään kovin hyvä.

Vakavin tilanne johtajana on ollut todistaa uupumista. En löytänyt keinoja auttaa, tahtoa oli. Nykyään olen viisaampi, mutta en tiedä, pystyisinkö toimimaan paremmin.

Modernin työpaikan kehittyminen vaatii vähintään yhden ihmisen, jolla on tahto, osaamista ja keinoja. On myös muistettava, että hyväkään tilanne ei ole ikuinen.

Nykyinen menestyksemme on suunniteltu 20 vuotta sitten. Nyt on suunniteltava onnistumista 20 vuoden päähän. Suuntaviittana toimii erään työntekijän lausahdus ’työporukasta on pidettävä huolta’."

Arto Honkala

Avohoidon ylilääkäri Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä

Hattu kourassa kollegojen luo

Meillä pomot tekevät perjantaisin kaikille yhteisen aamupalan. Kesäaikaan aamiainen nautitaan Mikkelin torilla. Haluan, että ihmiset tuntevat toisensa muutenkin kuin työtehtävien kautta.

Jäykkä persoona ei oikein pärjää johtajana. Esimiehenä voi kouluttautua tiettyyn rajaan asti, mutta oma persoonallisuus vaikuttaa paljon. Johtajan on hyvä olla välitön ja vuorovaikutustaitoinen. Autoritäärinen johtaminen ja pilkuntarkkuus eivät toimi, vaan tarvitaan tilannetajua ja joustoa. Pitää myös huomata ja myöntää, kun on tehnyt väärin.

Johtaja kuuluu apuhenkilökuntaan, joka mahdollistaa työn tekemisen. Hän pitää huolta, että työpäivässä on mahdollisimman vähän asioita, jotka ärsyttävät työntekijöitä.

En tullut johtamaan sillä asenteella, että olen alan paras. En ole erikoistunut työterveyteen kuten vastaanottavat lääkärimme ovat, vaan menin hattu kourassa kuulemaan heidän ajatuksiaan.

Ylpeyttä omasta työpaikasta

50-henkinen työyhteisömme sijoittui 11. sijalle Suomen parhaat työpaikat -katselmuksessa keväällä 2015. Olimme listalla ainoa kunnallinen organisaatio. Kyselyn aikaan käynnissä oli yt-neuvottelut. Siksi tunnustus lämmittää erityisen paljon.

Liikelaitokseen lähtivät mukaan he, jotka mukaan halusivat. Se on merkittävä asia, sillä työterveyshuollon palveluja ei uskottavasti voi tarjota yritys, jossa henkilöstö voi huonosti. Olemme panostaneet koulutukseen. Se on tuonut positiivista ylpeyttä omasta työpaikasta. Olemme myös puhuneet paljon taloudesta ja euroista, yhteisen kassan ajatuksesta.

Voittamisen ja pärjäämisen tunne tuntuu hyvältä. Olemme mielellämme mukana kilpailuhenkisessä vertailussa. Halusimme myös vaikuttaa brändiimme ja nimellämme irrottautua kuntatyönantajasta.

Porukkahenkeen pitää panostaa

Tehtävään ei ole tärkeintä löytää pätevintä henkilöä vaan paras. Olemme jättäneet rekrytoimattakin, kun työyhteisöön sopivaa henkilöä ei sillä kierroksella ollut tarjolla. Jos ihmisillä on kovin erilaiset maailmat, ryhmä ei todennäköisesti toimi parhaiten.

Olisi hyvä, että työyhteisön jäsenet haluavat edes vähän tutustua toisiinsa. Tuntuu, että työyhteisölle ei haluta antaa hetkeäkään ‘ylimääräistä’. Mutta ajattelen, että mitä enemmän toista tuntee, sitä paremmin hänen reaktioitaan oppii ymmärtämään.

Lue myös

Kun joku saa kiitosta, jaamme onnistumisen mahdollisimman tasaisesti. Kaikkien ei ole helppo sanoa, että sinä olet onnistunut, mutta sitä voi opetella. Näkyy asiakastyössä asti, kun työkaverin kanssa on mahdollisimman helppo kommunikoida. Turha tärkeys täytyy tiputtaa pois.

Sielu mukaan johtamiseen

Minulla on ollut aina hyviä esimiehiä. Siksi haluan itsekin olla hyvä esimies. Ainoa taipumaton sääntöni on ollut se, että lääkärien esimies on lääkäri ja hoitajien on hoitaja; se on mielestäni arvokasta kaikille.

Hyvän työpaikan rakentamiseen tarvitaan aikaa. Virta muuttuu kun tekee pieniä asioita kerrallaan. Tekemisen meininkiä ja positiivisuutta ei saa piiskaamalla. Hyvän fiiliksen säilyttäminen on aikamoista narullakävelyä.

Uskon, että tulevaisuudessa asiantuntijatöihin tarvitaan yhä enemmän ’ihmisjohtajia’. Sielun pitää olla tehtävässä mukana."