1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Moni valitsee osa-aikaisuuden
Ajan­kohtai­sta 13/2020 vsk 75 s. 800 - 803

Moni valitsee osa-aikaisuuden

Lääkäreille kasautuu tehtäviä laidasta laitaan, mutta aina niille ei varata riittävästi aikaa.

Moni valitsee osa-aikaisuuden Kuva 1 / 5 Kuva: Johannes Tervo
         

Suomen yleislääkärit GPF ry:n puheenjohtaja Jaana Puhakka on huolissaan siitä, että kollegat siirtyvät entistä useammin nelipäiväiseen työviikkoon, koska eivät jaksa tehdä täyttä viikkoa.

– Siihen olisi ratkaisuja. Tarvittaisiin hyviä johtajia, joilla on malttia olla työntekijöiden puolella ja jotka ymmärtävät, että resurssivajeen paikkaaminen on työnantajan tehtävä.

Puhakka toteaa, että lääkärin työviikossa yksi päivä kuluu välillisiin töihin. Kun joku on poissa, muut tekevät nekin.

Hän muistuttaa, että lääkärit ovat vastuuntuntoista väkeä. Harvalla on pokkaa olla jäämättä ylitöihin, jos uusittavana odottaa sata reseptiä tai avuntarpeessa oleva potilas kävelee ovesta sisään.

– Siksi on niin vaikea suojella työntekijöitä, Helsingin kaupungilla pääluottamusmiehenä toimiva Puhakka sanoo.

Arki on kiirettä ja keskeytyksiä

Kiirettä ja keskeytyksiä, entistä enemmän konsultointia ja paperitöitä. Yleislääketieteen erikoislääkäri Jaana Takala Seinäjoen terveyskeskuksesta elää päivittäin todeksi Lääkärin työolot ja terveys 2019 -tutkimuksessa esiin nousseita asioita.

Tutkimuksen ennakkotiedoista ilmenee, että sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskentelevien lääkärien kokemus kiireestä ja resurssipulasta on lisääntynyt vuodesta 2015.

– Viime vuosien aikana kiire ja työn kuormittavuus ovat lisääntyneet, vahvistaa Takala.

Resurssipula on muuttanut lääkärin työtä vastaanottotyöstä enemmän konsultatiiviseen suuntaan. Usein työn määrä on liian suuri aikaan nähden ja päivät venyvät.

– Asioita hoidetaan entistä enemmän paperilla, mutta aikaa siihen ei ole riittävästi. Usein tuntuu, että jos potilaan tapaisi rauhassa vastaanotolla, saattaisi säästyä monta paperikonsultaatiota ja päivystyskäyntiä, Takala pohtii.

Vuosien saatossa terveyskeskuslääkärin työnkuva on muuttunut. Vuosikontrolleista vastaa usein hoitaja, ja lääkärin vastaanotolle tulee aiempaa haastavampia potilaita. Erikoissairaanhoidon kontrolleja on siirretty perusterveydenhuoltoon, mutta resursseja ei ole tullut lisää. Myös kirjaaminen on vaativampaa.

– Lisäksi taistelemme takkuavien tietojärjestelmien kanssa, Takala huokaa.

Mistä aika kaikelle?

Lääkäreiltä odotetaan paljon. Potilastyön ohessa pitäisi ottaa haltuun uusi potilastietojärjestelmä, kehittää omaa työtään ja jopa vastata potilaiden kysymyksiin tsätissä tai vastaavassa yhteydenottokanavassa. Yliopistosairaaloissa lääkäreiltä odotetaan myös tutkimustyötä.

– Hirveästi on odotuksia, mutta tekemiselle ei anneta aikaa. Ihmiset ovat siitä todella stressaantuneita, sanoo puheenjohtaja, lastentautien erikoislääkäri Kristiina Aalto Suomen erikoislääkäriyhdistys SELY ry:stä.

– Tavallinen potilastyökin on kuormittavaa, ja osa lääkäreistä kokee, ettei ehdi palautua siitä viikonlopun aikana. Tämä huolipuhe on viime aikoina lisääntynyt, luottamusmiehenä toimiva Aalto toteaa.

Aallon omalla työpaikalla HUS:n Uudessa lastensairaalassa odotetaan Apotin käyttöönottoa toukokuussa. Se, millä ajalla sen käyttö opetellaan, huolestuttaa monia.

Ylilääkäri Sari Silventoinen Vaasan keskussairaalan naistentautien ja synnytysten yksiköstä ei ole yllättynyt siitä, että kiireen kokemus on lisääntynyt myös sairaaloissa.

– Näen sen työssäni koko ajan. Ihmiset tekevät töitä täydellä sydämellä, mutta työlle ei ole loppua, hän toteaa.

Vaasassa kuormitusta aiheuttaa pula erikoislääkäreistä. Synnytysten ja naistentautien yksikössä on yhdeksän virkaa, joista täytettynä on 7,3. Tilanne on paras vuosiin, mutta silti työmäärä lääkäriä kohden on suuri.

– Meillä kaikki lääkärit tekevät työpaikkapäivystystä ja keskimääräinen työaika on 48–60 tuntia viikossa.

Silventoinen panostaa rekrytointiin paljon, mutta tuloksia on vaikea saada.

Lue myös

Hän on huolissaan uudesta työaikalaista ja pelkää sen lisäävän pienten yksiköiden lääkärien työsidonnaisuutta ja edelleen heikentävän työssäjaksamista.

Lisää aikaa ja rahaa

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta lääkärit jaksaisivat?

– Riittävä resursointi on ensisijainen asia, jolla perusterveydenhuollon lääkärien työhyvinvointia voidaan parantaa, Jaana Takala toteaa.

Tärkeitä asioita ovat mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan ja työaikaan, samoin hyvä tiedonkulku ja esimiestyö.

Takala uskoo, että jos hoidon jatkuvuuteen panostettaisiin, lääkärien jaksaminenkin parantuisi.

– Kun tulee tutuksi potilaiden kanssa, työ on lääkärille mielekkäämpää ja laadukkaampaa, Takala sanoo.

Jaana Puhakka muistuttaa, että ylityöt pitää merkitä, jotta ne näkyvät myös työnantajalle.

Kristiina Aalto painottaa, että jos lääkärien halutaan tekevän tutkimustyötä tai kehittävän omaa työtään, siihen pitää varata aikaa ja rahaa. Myös potilastyöhön tarvitaan lisää resursseja. Lisäksi pitäisi kiinnittää huomiota työnkuvien kirkastamiseen ja järkevään työnjakoon.

Avustavasta henkilökunnasta ei kannattaisi säästää.

– Jos lääkärit saisivat keskittyä potilaiden hoitamiseen, jonot lyhenisivät, työtyytyväisyys lisääntyisi ja ihmiset jaksaisivat paremmin, Sari Silventoinen uskoo.

Kirjoittajat
Anne Seppänen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Koronajäljittäjän työ alkaa, kun potilas on todettu positiiviseksi

Helsingin yliopisto koulutti 50 tartunnan jäljittäjää kuntien tarpeisiin.

Tieteessä
Suolisto-oireet ovat yleisiä COVID-19-taudissa

Tutkimuksessa oireita oli lähes kahdella kolmesta, tavallisimmin ruokahaluttomuutta ja ripulia.

Ajassa
Lähin sydäniskuri löytyy sovelluksen avulla

Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -sovellukseen on lisätty sydäniskurin paikannuspalvelu.

Tieteessä
Kortikosteroidit ovat vaarallisia virustautien hoidossa

Kortikosteroidit voivat lähes nelinkertaistaa keuhkovauriopotilaiden kuolleisuuden, selviää Turun yliopiston tutkimuksesta.

Kommentti
Me selviämme, mutta miten käy Jemenin?

Voi vain kuvitella, minkälainen katastrofi syntyy, jos korona leviää koko maahan, kirjoittaa Heidi Wikström.

Ajassa
Euroopan lääkevalvontaverkostolle suunnitelma toiminnan turvaamiseksi koronapandemiassa

Resurssien kohdentamista tuetaan koronaviruksen vastaisen lääkehoidon sekä rokotteen kiirehtimiseksi.