Lääkäriliiton nuori aktiivi Anniina Palm venyy moneksi. Hänen mielestään lääkäriys on iso osa identiteettiä, mutta ei kuitenkaan koko elämä.

Vuorokaudessa on vain 24 tuntia, mutta Medisiinariliiton entisellä puheenjohtajalla Anniina Palmilla niitä tuntuu olevan tuplasti. Aikatauluttamisen mestarilla on monta rautaa tulessa: hän mm. erikoistuu geriatriaan, opiskelee Helsingin yliopistossa englantilaista kirjallisuutta ja kiertää puhumassa Lääkäriliiton kanditilaisuuksissa. Jos vuorokautta voisi vielä venyttää, Anniina Palmin suunnitelmat olisivat selvät:

- Käyttäisin sen ajan englantilaisen kirjallisuuden lukemiseen.

Englantilainen kirjallisuus oli Palmin mielessä jo ylioppilaskeväänä, mutta lääketieteellinen vei kuitenkin voiton. Kirjallisuus säilyi tärkeänä harrastuksena lääkiksessäkin. Koska monia romaaneja ei löytynyt suomenkielisinä, Anniina Palm luki ne englanniksi.

Hän päätti pyrkiä Helsingin yliopistoon lukemaan englantilaista filologiaa, kun lääketieteen lisensiaatin tutkinto oli valmis.

- Halusin opiskella kirjallisuutta yliopistossa, koska lukeminen on siellä järjestelmällisempää.

Anniina Palmin mielestä on hyvä lukea myös sellaista kirjallisuutta, jota ei ymmärrä heti ensimmäisellä lukukerralla.

- Olen pitänyt aluksi joitakin klassikoita tylsinä ja hölmöinä, mutta oppinut ymmärtämään niitä tutustuessani niihin paremmin. Esimerkiksi Joseph Conradin Heart of Darkness ei avautunut vielä kahden lukukerran jälkeen, mutta tankatessani sitä kolmannen kerran ymmärsin kirjan hienouden. Nyt Conrad on yksi lempikirjailijoistani.

Anniina Palmin mielestä kaikki elämänkokemukset, myös lukemisesta saadut elämykset, antavat jotakin lääkärin työlle.

- Lääkäriys on iso osa identiteettiä, mutta ei kuitenkaan koko elämä. Kokisin elämäni aika rajoittuneeksi, jos en olisi mukana missään muussa kuin lääketieteen maailmassa.

Uuden ajan ideaalilääkärit

Kirjallisuuden opiskelu on jäänyt viime aikoina vähemmälle, sillä Anniina Palm työskenteli huhtikuun loppuun asti kaksi päivää viikossa sekä työterveyslääkärinä että kotikäyntejä tekevänä lääkärinä Doctagonissa. Toukokuussa hän aloitti geriatrian erikoistumiskoulutukseen kuuluvan psykiatrian jakson Auroran sairaalassa Helsingissä.

Lääketieteen opiskelu on osoittautunut oikeaksi valinnaksi, vaikka Palm ei kutsumusammatista puhukaan.

- Olen hyvin tyytyväinen ammattiini enkä vaihtaisi sitä mihinkään muuhun. Nuorena ajattelin jossakin vaiheessa haluavani fyysikoksi. Uskon silti, että olisin yhtä tyytyväinen insinöörinä kuin lääkärinä.

Anniina Palmin mukaan lääkärien joukkoon mahtuu monenlaisia persoonallisuuksia, ja hyvä niin. Joillekin lääkärin työ on kutsumusammatti, toisille taas ei.

- Ideaalilääkärin kuva muistuttaa varmaan entisaikojen kunnanlääkäriä, joka hoiti potilaat vauvasta vaariin, oli empaattinen ja aina läsnä. Lääkäri ei ole silti nykyisin yhtään vähemmän lääkäri, vaikka hän ei työskentelisi kliinisessä työssä.

Geriatriaan erikoistuminen tuntui Anniina Palmista luontevalta valinnalta, koska hän on aina pitänyt vanhuksista ja työskentelystä heidän kanssaan. Opiskeluaikana geriatriasta ei jäänyt kovin hyvää kuvaa, mutta töissä ollessa ala alkoi kiinnostaa. Nyt geriatrian kotikäynnit tuntuvat erityisen mieluisilta.

- Sairaalassa vanhukset ovat ykköshuoneen kakkosmummoja tai kakkoshuoneen ykkösmummoja vaaleanpunaisissa pyjamissaan. Kotikäynneillä vanhusten persoonallisuus tulee esiin ihan toisella tavalla, koska heidän kanssaan on aikaa jutella. Mummo voi olla vaikka entinen olympiatason hiihtäjä, jolla on seinä täynnä kunniakirjoja, Palm sanoo.

Työn joustavuus ohittaa palkan

Vuokralääkärinä työskentely on sopinut 28-vuotiaan Anniina Palmin elämäntilanteeseen hyvin. Vetonaulana on ollut työn joustavuus, kohtuullisen palkan lisäksi.

- Työn joustavuus on silti palkkaakin tärkeämpää. Olen voinut tehdä pelkkiä ilta- tai aamupäivävuoroja tai viikonlopputöitä, miten kulloinkin on parhaiten sopinut. Olen tehnyt periaatteessa osa-aikaista työtä, mutta päivystysten vuoksi työtunteja on kertynyt viikossa yli 40.

Anniina Palm kertoo joustavansa myös itse, niin kauan kuin työnantaja joustaa.

- Kun teen töitä, teen niitä paljon. Työskentelen mielelläni mm. jouluna, pääsiäisenä ja juhannuksena. Haluan pitää lomia pitempinä jaksoina monta kertaa vuodessa.

Pitkien lomien aikana Anniina Palm kiertää eri puolilla maailmaa. Portugalissa vierähti vuosi vaihto-opiskelijana lääkiksen aikoihin. Ulkomaan opinnot kiinnostavat myös vastedes.

- Yksi tulevaisuuden vaihtoehto on opiskella terveydenhuollon hallintoa Lontoossa.

Uudet ideat tulevat yksityisen kautta

Anniina Palmilla on työkokemusta myös Helsingin kaupungin palveluksessa. Sekin työ tuntui enimmäkseen varsin mielekkäältä.

- Julkisella puolella työ on useimmiten monipuolista ja haastavaa. Koulutusmahdollisuudet ovat olleet hyvät, samoin seniorituki.

Monet asiat silti rasittivatkin, mm. jäykkyys ja turha byrokratia.

- Jäykkyys näkyy esimerkiksi siinä, miten työt järjestetään. Työprosesseja ei ole välttämättä mietitty ollenkaan, vaan hommat tehdään niin kuin aina ennenkin.

Anniina Palm huomauttaa, että uudet ideat viedään nopeasti käytäntöön yksityisen työnantajan palveluksessa. Sen sijaan julkisella puolella saattaa viedä vuosia, ennen kuin jokin asia muuttuu.

- Usein julkisen sektorin muutoksen sysää liikkeelle yksityinen firma - omaehtoisesti uudistuksia ei juurikaan tehdä.

Anniina Palm on kuullut silloin tällöin väitteen, että vuokralääkärifirmat tuottavat sekundalaatua ja kuorivat kermat päältä.

- Aluksi kunnat eivät varmasti osanneet vaatia riittävästi vuokralääkärifirmoilta. Nykyisellään sekä myyjän että tilaajan osaaminen on kehittynyt. Kunnat tietävät entistä paremmin, mitä ostavat.

Anniina Palmin mielestä vuokralääkärifirmat hoitavat monet päivystykset joustavasti. Koska firmoilla on käytössään laaja pooli lääkäreitä, sairastuneen tilalle saadaan äkkiä töihin toinen lääkäri.

Työhön sitoudutaan, ei työnantajaan

Anniina Palmin mielestä nuoret lääkärit ovat kyllä sitoutuneita lääkärin työhön, mutta eivät välttämättä kuntatyönantajan palvelukseen. Työtunteja tehdään paljon, mutta työt pirstaloituvat monelle työnantajalle. Työpaikka ei myöskään pysy loputtomiin samana.

- Nykyisin ei varmaan millään alalla työskennellä eläkeikään asti saman työnantajan palveluksessa.

Anniina Palmista on tärkeää, että lääkäri kehittää ammattitaitoaan ja tekee hyvää työtä riippumatta siitä, kuka on työnantaja.

- Lääkäri hoitaa samoja potilaita, vaikka työskentelisi ulkoistetussa päivystyksessä tai kuntatyöntekijän palveluksessa.

Medisiinarit ovat muutosvoimaa

Anniina Palm löytää tiukasta aikataulustaan tilaa myös Lääkäriliiton kanditilaisuuksille. Hän sanoo, että oma opiskeluaika unohtuu aika nopeasti. Siksi on hyvä, että opiskelijat muistuttavat tärkeistä asioista, joita Lääkäriliiton pitää valvoa. Tällaisia ovat mm. koulutuskysymykset.

- Kun maailma muuttuu, niin Lääkäriliitonkin pitää muuttua. Muutos lähtee luontevasti liikkeelle nuoresta lääkäripolvesta.

Anniina Palmin mielestä Lääkärilehdellä on tärkeä rooli lääkärien keskinäisen ymmärryksen lisääjänä. Lehteähän lukee koko lääkärikunta.

- Ymmärrystä tarvitaan, koska lääkärikunta jakaantuu monella tavalla: mm. yksityisen ja julkisen puolen lääkäreihin, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa työskenteleviin, nuoriin vuokralääkäreihin ja vanhempiin erikoislääkäreihin.

Lääkärilehti on Anniina Palmin mielestä Lääkäriliiton symboli. Opiskeluaikana Lääkäriliitto vaikutti kaukaiselta, mutta lehti toi liiton lähemmäksi.

- Paperinen Lääkärilehti on varmasti tulevaisuudessakin merkittävä, vaikka uusia julkaisukanavia kehitetään.