MRSA:n torjunnasta valta-kunnallinen ohje
Sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä koottu asiantuntijatyöryhmä on antanut ohjeen metisilliinille resistenttien Staphylococcus aureusten (MRSA) torjunnasta sairaaloissa. Kansanterveyslaitoksen kokoaman ryhmän puheenjohtajana toimi erikoistutkija Jaana Vuopio-Varkila, ja suositus on julkaistu Kansanterveyslaitoksen julkaisusarjassa. Suosituksessa annetaan käytännön ohjeet MRSA-tartunnan tunnistamisesta, toteamisesta ja ehkäisystä sekä infektioiden ja kantajuuden hoidosta.
Suomessa on vuosittain todettu MRSA-tartuntoja noin 140, valtaosa oireettomia. Sairaaloiden S. aureus -löydöksistä alle yksi prosentti on ollut metisilliinille resistenttejä. Kuitenkin MRSA-epidemiat sairaaloissa ovat viime vuosina yleistyneet Pohjoismaissa, joissa tilanne on tähän asti ollut hyvä verrattuna esimerkiksi moniin Keski- ja Etelä-Euroopan, Yhdysvaltain, Aasian ja Lähi-idän maiden sairaaloihin.
Pääkaupunkiseudun sairaaloihin pari vuotta sitten levinnyt MRSA-epidemia on viime kuukausina rauhoittunut. Kaikkiaan tartunta on todettu noin 150 potilaalta, viime aikoina tapauksia on ilmennyt vain muutama kuukausittain. Marian sairaalasta liikkeelle lähtenyt epidemia levisi mm. päivystyspotilaiden siirtojen myötä Suur-Helsingin alueen muihin sairaaloihin. Esimerkiksi Meilahden sairaalan sydänleikkauspotilailla ilmeni pieni epidemia.
Hygienian tehostaminen on luonnollisesti epidemian torjunnassa olennaista. Helsingin seudun epidemian rajoittamisessa ovat Valtakunnallisilla tartuntatautipäivillä puhuneen Marian sairaalan apulaisylilääkäri Kari Sammalkorven mukaan osoittautuneet tärkeiksi MRSA-positiivisten potilaiden eristäminen, huonetoverien seulonta ja kohortointi sekä potilaan aiempien sairaalavaiheiden selvittäminen, samoin kuin potilaan eristäminen myöhempien sairaalahoitojen yhteydessä; MRSA-kantajuus voi kestää pitkäänkin, erityisesti bakteeri säilyy nenässä ja haavapinnoilla. Auroran sairaalaan järjestetyllä ylimääräisellä MRSA-infektio-osastolla on ollut hoidettavana enimmillään noin 25 potilasta, tällä hetkellä 12.
TAYS:n infektiolääkärin Jukka Lumion kertomassa esimerkissä Kreikassa liikenneonnettomuudessa loukkaantuneen, sikäläisestä sairaalasta MRSA:n nenässään tuoneen lapsen hoito eristyksineen, näytteenottoineen ja hoitohenkilökunnan kohdentamisineen tuli maksamaan suorina kustannuksina noin 250 000 markkaa. Epidemiat tulisivat kuitenkin monin verroin kalliimmiksi, ja niiden torjuntaan on panostettava, jotta MRSA-kannoista ei tulisi endeeminen ongelma suomalaisissa sairaaloissa.
