Kansallisen muistiohjelman tarkoituksena on varautua muistisairaiden määrän kasvuun, ehkäistä muistisairauksia ja kehittää hoito- ja palvelujärjestelmää.

Muistisairauksiin ei ole parantavaa lääkehoitoa, eikä sellaista ole tiedossa lähivuosina. Varhaisella diagnoosilla sekä oikea-aikaisella hoidolla ja kuntoutuksella voidaan kuitenkin parantaa sairastuneiden toimintakykyä ja elämänlaatua sekä hillitä kustannuksia.

Muistisairaiden määrä kasvaa väestön ikääntyessä. Arvioidaan, että vuonna 2020 keskivaikeaa muistisairautta sairastaa 130 000 henkilöä.

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman muistiohjelman mukaan terveelliset elämäntavat, sosiaaliset kontaktit sekä työelämässä jaksaminen vähentävät riskiä sairastua muistisairauteen ja voivat myös siirtää sairastumista vuosilla eteenpäin.

Muistisairaudet vaivaavat myös työikäisiä – noin 5 000–7 00 työikäisellä on muistisairaus. Aivojen terveyteen voitaisiin muistiohjelman mukaan vaikuttaa myös työelämässä johtamisella, työhyvinvoinnilla, työn kuormittavuuden hallinnalla sekä paremmalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisella.

Myös asenteita pitäisi muuttaa. Hyväksyvät asenteet muistisairaita kohtaan helpottaisivat muistisairauksien ennaltaehkäisyä ja varhaista tunnistamista.

Muistiohjelmalla halutaan herätellä kuntien päätöksentekijöitä, johtajia ja palvelujen suunnittelijoita huomaamaan muistisairaudet nykyistä paremmin.

Suomalaisessa vaikuttavuustutkimuksessa muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa kustannukset olivat 23 600 euroa vuodessa. Kun palvelut räätälöitiin yksilöllisesti, tarpeet arvioitiin monipuolisesti ja käytössä oli palvelukokonaisuutta koordinoiva yhteyshenkilö, kustannukset laskivat 15 600 euroon vuodessa. Kotihoito soittautui kustannusvaikuttavaksi, viivästytti ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymistä ja paransi sairastuneiden elämänlaatua.

Nyt julkaistusta muistiohjelmasta on tulossa tarkempi toimeenpanosuunnitelma, jonka laativat sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kuva: Pixmac