Ajan­kohtai­sta 8/1996 vsk 51 s. 823

Multiresistenttejä tuberkuloosi- kantoja Suomenkin lähialueilla

Multiresistentit tuberkuloosikannat ja etenkin HIV-potilaiden tuberkuloositartunnat aiheuttavat lähivuosina suurimmat ongelmat tuberkuloosin lääkehoidossa, katsoo dosentti Ville Valtonen. Hän viittaa arvioon, jonka mukaan yli puolet maailman tuberkuloositapauksista todetaan kymmenen vuoden kuluttua HIV-potilailla. Myös multiresistentit kannat ovat tavallista yleisempiä näillä potilailla.

Suomen HIV-potilaista noin 5 %:lla on ollut samanaikainen tuberkuloosi. Valtosen mukaan Suomen tuberkuloosikannoissa on toistaiseksi ollut lääkeresistenssiä vain vähän, ja multiresistentit kannat ovat olleet hyvin harvinaisia eivätkä ole liittyneet mitenkään HIV-infektioon. Multiresistenttejä kantoja esiintyy sen sijaan melko paljon esimerkiksi Venäjällä ja Virossa.

Valtonen kertoi tilanteesta Hengitys ja Terveys ry:n järjestämän ensimmäisen valtakunnallisen tuberkuloosipäivän luennossaan.

Suomessakin tuberkuloosia esiintyy entistä enemmän potilailla, joiden immuunivaste on heikentynyt, esimerkiksi steroideja ja sytostaattihoitoa saavilla potilailla. Valtosen mukaan joka viides Meilahden sairaalan tuberkuloosipotilas on äskettäin saanut immunosuppressiivista hoitoa. Näiden potilaiden hoitokaavio on periaatteessa samanlainen kuin immuunivasteeltaan normaalien potilaiden, mutta hoitoa jatketaan kauemmin.

Tuberkuloosipotilaan peruslääkitykseen kuuluvat tästedeskin isoniatsidi, rifampisiini ja pyratsinamidi; uusia lääkkeitä on kliiniseen käyttöön tulossa vähän. Valtonen pitää fluorokinoloneja lääkearsenaalin mielenkiintoisena lisänä, mutta huomauttaa resistenssin niitä vastaan kehittyvän melko nopeasti.

Lue myös

Hengitys ja Terveys ry, entinen Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys, järjesti ensimmäisen valtakunnallisen tuberkuloosipäivän helmikuun lopussa.

Professori Eero Talan mukaan Suomessa todetaan uusia tuberkuloositapauksia vuosittain hieman yli 500, eli noin 10 tapausta 100 000 asukasta kohden. Baltiassa ja itärajan takana uusia sairaustapauksia on sen sijaan noin 40/100 000 asukasta, kehitysmaissa 100/100 000 tai enemmän.

Tala muistuttaa, että suuren sairastavuuden alueilta maahanmuuttavat ovat tuberkuloosin kannalta riskiryhmä vuosikausia. Riskiryhmä ovat myös toisen polven siirtolaiset. Suomen uusista tuberkuloosipotilaista on maahanmuuttajia kymmenesosa, Ruotsissa jo yli puolet.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030