Lehti 47: Ajan­kohtai­sta 47/2002 vsk 57 s. 4793

Muuntokoulutuksen selvittelyä jatketaan

Suvi Sariola

Yliopistot jatkavat sairaanhoitajien muuntokoulutukseen liittyviä selvityksiä. Yliopistoille annettiin uusi määräaika joulukuun alkupuolelle, johon mennessä niiden on tehtävä lisää selvityksiä ja täsmennettävä suunnitelmiaan.

- Asiassa otettiin tavallaan aikalisä, kertoo Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Jouko Suonpää opetusministeriön ja yliopistojen edustajien viime tiistaina pitämän palaverin jälkeen.

Kuopion yliopistolle ministeriö antoi uuden selvityspyynnön, koska Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus on ilmoittanut olevansa valmis rahoittamaan muuntokoulutusta.

Suonpään mukaan ministeriö itse ryhtyy selvittämään virkatyönä muuntokoulutuksen rahoituspohjaa Kuopion, Oulun ja Turun alueen TE-keskusten kanssa. Lisäksi ministeriö aikoo selvittää EU-komission kanssa muuntokoulutuksen laillisuuden ja kelpoisuuden.

Opetusministeriö haluaa aloittaa muuntokoulutuksen syksyllä 2003.

Turun yliopistolle ministeriö antoi tehtäväksi selvittää mahdollisuuksia vähentää muuntokoulutuksen kustannuksia ja lisätä koulutettavien määrää Turun osuudeksi aiemmin määritellystä 20 muuntokoulutettavasta. Suonpään mukaan koulutettavien määrää Turussa ei kuitenkaan voi enää lisätä.

Oulun yliopisto on aikaisemmin ehdottanut ministeriölle ns. intensiivikoulutusmallia, jolla olisi muuntokoulutettu tulevan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Myös Oulu joutuu tarkentamaan suunnitelmiaan.

- Asiasta keskusteltiin ja opetusministeriö ehdotti jonkinlaisena kompromissina, että jos puolet opiskelijoista olisi terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon omaavia, niin toinen puoli voisi olla ehdottamiamme alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita, sanoo Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan varadekaani, professori Matti Isohanni.

Oulun yliopisto on katsonut, että terveydenhuoltoalan ammattitutkinnon suorittaneilta voitaisiin hyväksyä korvattavia opintoja noin kymmenen opintoviikkoa. Ministeriön mielestä korvattavuutta on enemmän.

- Korvaavuuksia voi ehkä löytyä lisää, jos tapaus tapaukselta etsitään, mutta ei merkittävästi. Ainut mitä voidaan saada lisää, on lisäteho koulutukseen, Isohanni toteaa.

Yhtenä vaihtoehtona Oulussa onkin mietitty kesälukukauden liittämistä opintoihin.

TE-keskuksista Isohanni ei usko saatavan merkittävässä määrin rahoitusta.

- Oletan, että niiden rahoituspanos kattaa vain osan tarpeesta, ja muuntokoulutus on kallista. Se on kalliimpaa kuin standardikoulutus, hän toteaa.

Uskomatonta jääräpäisyyttä

Lue myös

- Ministeriön jääräpäisyys tässä asiassa on aivan uskomatonta. Mitkään järkiargumentit eivät puolla muuntokoulutuksen aloittamista. Tämä alkaa vaikuttaa jo poliittiselta satiirilta, jossa pahimmassa tapauksessa uhrataan suomalaisen lääkärikoulutuksen korkea laatu, sanoo Lääkäriliiton hallituksen jäsen ja koulutuspoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Harri Hyppölä.

Liiton koulutuspäällikkö Hannu Halila sanoo olevansa hämmästynyt, että opetusministeriö ryhtyy vasta nyt selvittämään EU-komissiolta muuntokoulutuksen kelpoisuutta, koska koulutuksen kelpoisuus on aivan olennainen asia koko muuntokoulutuksen järjestämisen kannalta.

- Lääkäriliitto selvitteli asiaa EU:sta kesällä ja vastaus oli aivan selkeä: lyhennetty koulutus ei tule täyttämään EU:n lääkärinkoulutusdirektiivejä ja koulutuksen on tapahduttava yliopistossa tai yliopiston valvomana, Halila toteaa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030