Onko tabletista muuhun kuin viihdelaitteeksi? Mikä on hypeä ja mikä aidosti käyttökelpoista? Dosentti Heikki Hervonen ja Helsingin medisiinarit lähtivät notkeasti tutkimusmatkalle.

Jos tabletin käyttö olisi olympialaji, Heikki Hervonen sijoittuisi mitaleille. Todennäköisesti Hervosta tituleerattaisiin mediassa lajin ihmelapseksi, sillä hän piti kilpailuvälinettä kädessään ensimmäistä kertaa vain vuotta ennen kisaa.

Tabletin käyttötaidoista ei vielä kilpailla, mutta Hervosen innovointikyvyille on kysyntää. Hänet on juuri kutsuttu Ouluun kertomaan, kuinka opettajat ovat Helsingissä käyttäneet tabletteja medisiinarien opetuksessa. Dosentti Hervonen tiimeineen on tehnyt uraauurtavaa työtä ideoidessaan laitteelle hyötykäytön kohteita lääketieteen opetuksessa, sillä tablet-tietokoneita on ollut markkinoilla vasta muutaman vuoden.

Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta anoi ja sai 300 000 euron apurahan mobiililaitteiden hankintaan. Tiedekunnan it-yksikön neuvosta valittiin Applen iPad. Opetuskäyttöön sopivat ohjelmat kartoitettiin, opettajat koulutettiin, ja laitteet jaettiin kaikille opintonsa aloittaville syksyllä 2013.

Innostus Helsingissä on ollut suurta. Ensimmäisiä tietoja iPadin käyttökokemuksista odotettiin innolla: suuria ei uskallettu toivoa, mutta mitali tuli. Tabletit ovat Helsingissä solahtaneet sujuvaksi osaksi medisiinarien ja opettajien arkea.

Tavoitteena aktivointi

Anatomiaa opettava Heikki Hervonen on silmin nähden innostunut vihreäkuorisesta iPadistaan. Laite on tuonut kiinnostavan komponentin opettajan työkaluvalikoimaan. Avainsana on aktivointi: tabletti aktivoi opiskelijaa.

Älkää tehkö tabletilla sitä, mitä voitte tehdä ilmankin. Tällaisen ohjeen Hervonen sai seminaareista ja kirjallisuudesta maailmalta, ja neuvoa on noudatettu. Tabletilla käytetään juuri sille räätälöityjä ohjelmia, joissa hyödynnetään uusinta teknologiaa. Esimerkki tästä on anatomiaohjelma, joka esittää ihmisen rakenteen kolmiulotteisena mallina: Sitä voi etusormella ohjaten käännellä haluamaansa kuvakulmaan ja suurentaa yksityiskohtiin. Luuston päälle voi lisätä verenkiertojärjestelmän, hermoston, lihaksiston ja muut elementit, ja näpäyttää niistä osia pois vaikka kylkiluu kerrallaan.

Hervonen nostaa kätensä pöydän päälle noin puolen metrin korkeuteen.

- Tällainen satakiloinen pino oppikirjoja kulkee tabletissa. Myös luentomateriaaleihin pääsee helposti käsiksi.

Eikä nyt puhuta valjuista luentomonisteista. Hervonen on tehnyt luennoistaan visuaalisesti houkuttelevia iBook-kirjoja, joihin hän lisää koukkuja: asettaa tekstin keskelle kysymyksiä ja tehtäviä, jotka panevat opiskelijan aktiiviseen ajattelutyöhön.

Monet perinteiset oppikirjatkin ovat tabletissa interaktiivisia. Ne on ensin revitty palasiksi ja sitten rakennettu uudestaan, vuorovaikutusta lisäten. Vaikka tablettikirjat ovat bittejä, tekstiä voi alleviivailla ja sivuille tehdä muistiinpanoja.

Ongelmapeli muttei peliongelma

Opiskelijat ovat ottaneet tablettiopetuksen hyvin vastaan. Valtaosalla lääkiksen aloittaneista oli jo älypuhelin tai kannettava tietokone, monella oli tablettikin. Noin kymmenen opiskelijaa oli tietoisesti pysytellyt kaukana kaikenlaisista laitteista, mutta hekin ovat Hervosen mukaan ottaneet iPadin luontevaksi osaksi opiskeluvälineistöään. Minimiosaksi, mutta osaksi kuitenkin.

Opettajista valtaosa hyödyntää laitetta opetuksessa, mutta eivät kaikki. Pakkoa ei ole.

Vaikka Hervonen on innostuksissaan tehnyt iPad-opetukseen liittyvää kehitystyötä likimain joka ilta ja usein pitkälle yöhön, hän on pyrkinyt pitämään pään viileänä. Tärkeintä on löytää tavat, joissa tabletti aktivoi opiskelijaa.

Ryhmätyössä laite on jo osoittautunut käteväksi. Ongelmalähtöisen oppimisen tunneilla lääketieteen pelit johdattelevat ongelmanratkaisuun. Ne muistuttavat lähinnä korttipelejä potilastapausten esittelyjen ja ratkaisujen muodossa.

Videotykki kohta historiaa

Tabletti muokkaa myös fyysistä ympäristöään. Biomedicumin itseopiskelutiloja aiotaan Hervosen mukaan muunnella opiskelijoita aktivoivaan suuntaan. Hän on jo hankkinut opettajien tiloihin Akatemian määrärahoilla suuria televisioita, joilla tabletin näytön voi jakaa isommalle joukolle. Katosta roikkuu piuhanpätkiä siltä varalta, että joku haluaa liittää videotykillä televisioon muun kuin Apple-laitteen.

- Mitään järjestelmää ei syrjitä. Applen paketti oli hyvä kokonaisuus, siksi päädyimme siihen. Lääketieteeseen liittyvät sovellukset tulevat yleensä ensin saataville sen laitteisiin.

Lääketieteeseen ja terveyteen liittyviä tablettisovelluksia on ladattavissa jo kymmeniätuhansia. Niistä ammattilaiskäyttöön sopivia on pieni osa, ja näistä tiedekunnan it-yksikkö valitsi koekäyttöön lupaavimmat. Suuri osa sovelluksista on ilmaisia, moni maksaa euron pari ja laajimmat kymmeniä euroja.

Uuden tekniikan kerros

Useimpien medisiinarien mielestä iPadia on ollut helppo käyttää intuitiivisesti ilman opastusta. Ladattuja sovelluksia on kuitenkin suhteellisen paljon, ja monen sovelluksen optimaaliseen hyödyntämiseen tarvitaan opetusta.

- Monikäyttöiset Inkling-kirjat ovat mielestäni yksi parhaista asioista koko projektissa, sanoo yliopiston it-opettaja, dosentti Kalle Romanov.

Romanovin mukaan iPad rikastaa yliopiston tietotekniikkaa. Sen laajempaa käyttöä ja erityisesti sitä, kuinka opiskelijoiden laitteiden data tallentuu pilveen tietoturvallisella tavalla, pitää seuraavalla kierroksella miettiä tarkemmin.

Jane ja Aatos Erkon säätiön myöntämä apuraha riittää tablettien hankkimiseen myös ensi syksynä aloittaville opiskelijoille.

Pieni suuri sormenliike

Heikki Hervosen mukaan tabletin kanssa ollaan nyt tasaisen käytön vaiheessa.

- Tabletti ei ole taikaluoti, joka muuttaa kaiken paremmaksi. Elämää on ilman iPadiakin, mutta joissain asioissa se on hyvä. Käyttötavat opetuksessa kehittyvät koko ajan. Vaikutukset oppimiseen on tietysti arvioitava huolella.

Se iPad-projektista tiedekunnassa ainakin jo tiedetään, että monistuskulut ovat vähentyneet selvästi. Käyttökokemuksista saadaan tarkempia tuloksia kevään kyselytutkimuksessa. Työryhmällä on tekeillä aiheesta laajempaa tutkimusta, saattaapa hankkeesta syntyä väitöskirjakin.

Hervonen itse irtautuu laitteestaan viimeistään mökillä. Vain aamun lehden lukemisen ajaksi hän avaa vihreän kannen ja antaa etusormen lentää.

Facebookissa voi opiskella

Medisiinarit käyttävät oppitunneilla älypuhelimiaan ja muita nettilaitteita yleensä asiallisesti ja aiheesta. Heikki Hervosen luennoilla opiskelijat saavat viestitellä toisilleen vaikkapa Facebookin kautta. Hän ei näe mitään syytä rajata sosiaalisen median käyttöä, jos sitä käytetään hallitusti.

Entä kannattaako koulun mennä Facebookiin? Ajatusta testattiin Helsingin yliopistossa lääketieteen etiikan kurssilla viime keväänä. Kurssille perustettiin Facebook-ryhmä 1,5 kuukauden ajaksi. Lähes kaikki kurssin 120 opiskelijaa kirjautui ryhmään, ja aktiivisia keskustelijoita ja kommentoijia heistä oli noin 10 prosenttia.

Kurssin vetäjän, dosentti Pekka Louhialan mielestä Facebook-laajennus kannatti. Mutta seuraavilla kahdella etiikan kurssilla osanotto somessa olikin huomattavan vaisua. Jälkimmäisellä kurssilla tammikuussa Facebook-seinälle ilmestyi kolme postausta: yksi vitsi, kaksi vinkkiä ja yksi toivomuslista kurssin sisällöksi.

- Vitsi oli kyllä hyvä, mutta toivomuslistan olisin varmasti saanut sähköpostin vastausviestinäkin. Todennäköisesti Facebook-ryhmä kannattaisikin perustaa 10-20 hengen kokoiselle, pidempään kestävälle seminaarille.

Louhiala uskoo, että opiskelijat ovat kuitenkin vilkkaita omissa Facebook-ryhmissään. Somessakin saattaa kumottaa sukupolvikuilu.

Ohjelmien TOP 5

➤ Notability. Monipuolinen muistiinpanosovellus esimerkiksi luennoille ja kokouksiin. Sopii myös brainstormingiin ja esitysten tekoon. (2,70 euroa)

➤ Inkling. Lukuohjelma iPadille optimoiduille oppikirjoille. Painetun kirjan sisältöön on lisätty muun muassa videoita ja tehtäviä. Mahdollisuus kommentoida ja jakaa kommentteja. Vastaanottotilanteita varten lääkäri voi ladata kirjasta esimerkiksi vain yhden luvun. (lukuohjelma ilmainen, sisällöt maksullisia)

➤Essential Anatomy 3. Näyttävä sovellus anatomian opiskeluun ja demonstraatiotilanteisiin vastaanotolle. (22 euroa)

➤ BaiBoard. Kirjoitus- ja piirtotaulu mindmapin tekemiseen ja PBL-ryhmäopetukseen. Mahdollisuus työskennellä samanaikaisesti useilla tableteilla. (ilmainen)

➤ GoodReader. Pdf-lukusovellus, jolla dokumentteihin voi tehdä muistiinpanoja. (4,50 euroa)

Lääketieteen lehdistä muun muassa BMJ, Lancet ja NEJM ovat luettavissa iPad-sovelluksina. Esimerkiksi BMJ:n numeroita voi ostaa yksittäin. Myös PubMed-tietokanta on työstetty iPad-versioksi.

Lääkärilehteä voi lukea tabletilla näköislehtenä: www.laakarilehti.fi > Digilehti.

Esimerkkiohjelmat ovat iPadille, hinnat helmikuulta 2014. Muihin tabletteihin löytyy samoja tai vastaavia sovelluksia.

Hyödynnä kuvia

Wikipediasta ja Googlen kuvahaulla löytyy usein varsin käyttökelpoisia kuvia asian havainnollistamiseksi potilaalle vastaanotolla.