Napaveren immunoglobuliini E:n pitoisuuden mittauksen herkkyys ja tarkkuus eivät ole riittäviä, jotta se soveltuisi allergiataipumuksen seulontatestiksi.

Allergisten sairauksien puhkeamiseen johtava kehitys riippuu perimästä ja alkaa jo varhaislapsuudessa, mutta siihen vaikuttavat tekijät tunnetaan vielä puutteellisesti.

Vastasyntyneen napaverta on tutkittu pitkään yhtenä mahdollisuutena selvittää lapsen allergiataipumusta. IgE-vasta-aineiden pitoisuuden on arvioitu markkeeraavan sairastumisriskiä. Nyt tanskalaistutkijat kuitenkin totesivat erityisherkkää mittausmenetelmää käyttäessään, että noin puolet napaveren IgE-pitoisuudesta tuleekin äidiltä.

Maria Pesosen väitöskirjatutkimuksessa havaittiin vuonna 2008, että napaverestä mitatun immunoglobuliini E:n suuri pitoisuus ennusti allergiaoireiden kehittymistä, mutta sen herkkyys ja tarkkuus eivät olleet riittävät, jotta se soveltuisi allergiataipumuksen seulontatestiksi.

Pesosen tutkimuksessa selvitettiin yksinomaisen, pitkäkestoisen rintaruokinnan vaikutusta allergisten sairauksien kehittymiseen sekä etsittiin muita vauvaiän tekijöitä, jotka liittyvät myöhemmän iän allergisiin sairauksiin. Aineistona oli 200 suomalaisen terveen vastasyntyneen ryhmä, jota on seurattu syntymästä 20 vuoden ikään saakka. 42 % osallistujista oli allergiaperheiden lapsia. Tutkimuksessa havaittiin myös, ettei yli puolen vuoden täysimetys suojaa lasta allergioilta.

Ulla Järvi

Kuva: Lääkärilehti/arkisto