Sadat miljoonat lapset jäävät edelleen vaille nestehoitoa sairastuessaan ripulitauteihin, sillä hoitosuositukset eivät ole menneet perille köyhissä maissa.

Vaikka lasten kuolleisuus ripulitauteihin on pienentynyt 30 vuoden ajan, näihin sairauksiin kuolee yhä miljoonia lapsia vuosittain ja alle 5-vuotiaiden kuolemista ne aiheuttavat viidesosan. Valtaosa kuolemista johtuu kuivumisesta. WHO käynnisti jo 1980-luvulla ongelman ratkaisemiseksi erityisohjelman, joka tähtäsi nestehoidon lisäämiseen, mutta suositukset eivät ole toteutuneet toivotulla tavalla.

– Kukaan ei ole osannut ajatellakaan, miten vaikeaa hoidon saaminen käytäntöön on, sanoo ylilääkäri Birger Forsberg Karolinska Institutetista.

Forsberg pohtii tuoreessa väitöskirjassaan, miksi mittava kansainvälinen panostus asiaan ei ole tuottanut toivottua tulosta köyhissä ja keskituloisissa maissa. Hänen mukaansa tieto nesteytyksen merkityksestä ei ole mennyt perille koteihin, ja toisaalta köyhissä perheissä ei välttämättä pystytä ylipäätään huolehtimaan sairaasta lapsesta. Nesteen antaminen lapselle vaatii akuutissa vaiheessa ympärivuorokautista huolehtimista. Monissa köyhissä maissa ripuli on lapsilla yhtä yleinen vaiva kuin nuha meillä.

Myös hoitojärjestelmissä on yhä vaikuttamassa ristiriitaisia näkemyksiä nestehoidon merkityksestä. Hoidon kustannukset eivät ole niin suuret, että ne voisivat olla merkittävä este.

– Sairaasta lapsesta huolehtimista pitäisi parantaa. Vaikean ripulitaudin oikealla hoidolla voitaisiin pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa lasta, toteaa Forsberg.

Birger Forsbergin väitöskirja Diarrhoeal diseases in low- and middle-income countries tarkastetaan Karolinska Institutetissa 7.9.2007.

Marianne Jansson