Oikeusministeriö haluaa terveydenhuollon ammattihenkilöiden mahdolliset rikostaustat työnantajan tietoon. Valmisteltavana oleva lakiuudistus antaisi työnantajille nykyistä laajemmat oikeudet selvittää esimerkiksi lääkäreiden rikostietoja niin työ- kuin vapaa-ajaltakin.

Oikeusministeriön työryhmä jätti mietintönsä heinäkuussa, ja hanke siirtyi sosiaali- ja terveysministeriölle jatkovalmisteluun. Jo tuoreeltaan oikeusministeriön esitys poiki eriäviä mielipiteitä sekä Akavasta että Elinkeinoelämän keskusliitosta, eikä helppoa konsensusta ole näköpiirissä vieläkään.

- Lakimuutos puuttuisi ennennäkemättömällä tavalla terveydenhuollossa työskentelevien perusoikeuksiin, kuten yksityisyydensuojaan ja oikeuteen hankkia toimeentulonsa valitsemassaan ammatissa, korostaa Akavan lakimies

Paula Ilveskivi

. Hän istui koko työntekijäpuolen edustajana oikeusministeriön työryhmässä ja jätti aikanaan esityksestä eriävän mielipiteen.

STM:n tavoitteena on saada uudistuksen valmistelu päätökseen jo ensi vuoden aikana. Lääkäriliitossa kiirettä kummastellaan.

- Miten voidaan selvittää, millainen on esimerkiksi nuorena sattuneiden ja rikosrekisteriin kirjattujen tekojen vaikutus ihmisen työhön esimerkiksi lääkärinä? kysyy Lääkäriliiton edunvalvontajohtaja Markku Kojo.

Lääkäriliiton näkemyksen mukaan jatkovalmistelun yhteydessä tulisikin hankkia psykiatrian tai oikeuspsykiatrian asiantuntijalta lausunto siitä, millaiset teot olisivat omiaan aiheuttamaan vaaraa potilaiden ja terveydenhuollon asiakkaiden hengelle ja terveydelle.

- Ammatissa tapahtuneet rikokset tulisi voida selvittää, mutta näidenkin tietojen tallettaminen ja talletuspaikka pitää harkita tarkkaan, Kojo toteaa.

Laaja joukko rikosnimikkeitä

STM:ssä on pohdittavana useita vaihtoehtoja sekä tietojen keräämisestä, laajuudesta että niiden tallettamisesta. Yksi vaihtoehto on hallitusneuvos

Päivi Kaartamon

mukaan Valviran ylläpitämä Terhikki-rekisteri, josta työnantaja voisi työhönoton yhteydessä saada tietoja hakijan soveltuvuutta arvioidessaan.

- Ainakaan se ei voi olla rekisteri, johon työnantajalla on suora pääsy, Paula Ilveskivi korostaa.

Jos rikostietojen keräämisestä ja luovuttamisesta päätettäisiin, tulee sen sekä Ilveskiven että Kojon mukaan tapahtua siten, että viranomainen luovuttaa laissa määritellyn harkintavaltansa rajoissa tietoja tai ammattihenkilö itse toimittaa tiedot työnantajalle.

Ilveskiven mukaan mietinnössä on esitetty hyvin laaja joukko rikosnimikkeitä, jotka tulisivat ehdotuksen mukaan työnantajan tietoon. Lakiuudistuksen taustalla ovat mm. insuliinimurhat, mutta todellisuudessa terveydenhuollon ammattilaiset ovat selvästi keskimääräistä suomalaista lainkuuliaisempia.