Nyt haetaan kokoa ja tehoa

-Useimmat lääkärikeskukset ovat tähän asti olleet pienehköjä nyrkkipajoja. Ketjuuntumisella haetaan kokoa ja tehoa, jotta palveluvalikoimaa voidaan laajentaa ja yksityissektorillakin pystytään tekemään entistä vaativampia toimenpiteitä, arvioi Lääkärikeskusten yhdistyksen puheenjohtaja, kemiläisen Länsi-Pohjan Lääkärikeskuksen toimitusjohtaja Aarne Pasanen.

Pasanen on Länsi-Pohjan Lääkärikeskuksen entinen pääomistaja, joka myi yrityksensä viime keväänä Terveystalolle. Ratkaisuun vaikuttivat sopivat kauppaehdot ja muutaman vuoden kuluttua lähestyvä eläkeikä. Pasanen oli perustanut firman lääkärivaimonsa kanssa vajaat 20 vuotta sitten.

- Jatkamme käytännössä aivan entiseen tapaan, paitsi ettemme ole enää omistajia siten kuin aikaisemmin. Meillä on tosin uudenkin omistajan osakkeita, koska osa kauppahinnasta maksettiin niillä, kuten näissä kaupoissa usein on tapana.

Pasanen pitää ketjuuntumista väistämättömänä, jos yksityissektori haluaa tehostaa asemiaan suomalaisessa terveydenhuollossa: pystyä yhtäältä kilpailemaan julkisen sektorin kanssa ja toisaalta tarjoamaan sen ostettavaksi vaativia ostopalveluja.

Ketjuuntumista vauhdittavat kilpailu useilla paikkakunnilla toimivista suurista työterveysasiakkaista ja odotukset ns. laastariverokysymyksen selkiytymisestä. Lakiesitystä valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä.

- Lain myötä lakisääteinen liikenne- ja työtapaturmapotilaiden hoito vapautuu niin, että vakuutusyhtiöt voivat kilpailuttaa julkisia ja yksityisiä palveluntuottajia näiden potilaiden hoidossa. Jos yksityissektori aikoo merkittäväksi palveluntuottajaksi, sillä on oltava myös sairaalayksiköitä näiden potilaiden hoitamiseen, Pasanen toteaa.

Hän myöntää ketjuuntumisen kuitenkin aiheuttavan myös epävarmuutta lääkärikeskuksissa:

- Lääkärit ovat yleensä pelänneet ketjujen suurten ulkopuolisten rahoittajien tuottovaatimuksia. Toki niitä onkin, eiväthän sijoittajat tänne ilmaiseksi tule, vaan haluavat joskus rahansa korkoineen pois tästä. Ilmeisesti vaatimukset kuitenkin ovat ainakin toistaiseksi olleet kohtuullisia. Esimerkiksi vuokraprosenttien pelättiin nousevan rajusti. Nousua on ollut jonkun verran, mutta mistään kohtuuttomuudesta ei voi puhua.

- Isojen rahoittajatahojen tulo mukaan toimintaan aiheuttaa epävarmuutta. Lääkärit ja muu henkilökunta pohtivat, miten ketjun käy, kun suuri rahoittaja vetäytyy pois ja kuka on uusi ostaja, Pasanen kuvaa.

- Ketjuuntumisen hyödyt ovat kuitenkin ylivoimaisesti suuremmat kuin huonot puolet. Ketjuuntumisen myötä yksityinen sektori vahvistaa asemiaan Suomen terveydenhuollossa.