Kuka määrää yksityislääkärin perimät palkkiot?
Lääkäriliiton yksityissektorivaliokunta piti historiansa viimeisen kokouksen 19.1.2011. Liiton uudessa organisaatiossa kaikkien lääkäriryhmien edunvalvonta-asiat keskustellaan edunvalvontajaoksessa ja alueellisissa valiokunnissa. Viisi piiriylilääkäriä, yksi jokaisella yliopistopaikkakunnalla, alkaa vetää toimintaa jaosten, valiokunnan puheenjohtajan ja liiton toimiston tuella. Valiokunnissa on mukana yksityislääkäreitä, jotka toivottavasti osallistuvat aktiivisesti keskusteluun ja tuovat yksityislääkäriasioita "pöydälle".
Vanhan valiokunnan viimeisessä kokouksessa suuri puheenaihe oli lääkäreiden palkkioiden määräytyminen. Lähtökohtaisesti yksityislääkäri määrää itse potilaalta perityn palkkion suuruuden. Hintakartelliahan ei saa olla kilpailulainsäädännön mukaan. Lääkäriliiton oli lopetettava palkkiosuositusten antaminen 90-luvun alkupuolella nimenomaan tästä syystä.
Viime aikoina vakuutusyhtiöt ja lääkärikeskukset, joissa lääkärit toimivat ammatinharjoittajina, ovat sopineet potilaskäynneistä lääkäreille maksettavista palkkiohinnoista, kun maksajana on vakuutusyhtiö. Merkittävää on, että uusissa sopimuksissa on sovittu lakisääteisesti vakuutettavien työtapaturmien ja liikennetapaturmien lisäksi myös vapaaehtoisten sairauskuluvakuutusten kautta maksettavista lääkärinpalkkioista.
Ammatinharjoittaja voi kieltäytyä ottamasta vastaan potilaita vakuutusyhtiöiden ja lääkärikeskusten sopimilla hinnoilla. Joissakin lääkärikeskuksissa ammatinharjoittajilta on kysytty, että ovatko he valmiita sitoutumaan sopimushintoihin, osassa keskuksissa hinnat on vain ilmoitettu lääkäreille. Tietävätkö potilaat aikaa varatessaan esim. nettiajanvarauksessa - mikä on nykyisin varsin tavallinen tapa varata aikaa yksityislääkärille - kuka noudattaa mitäkin sopimusta ja osaavatko he valita oikeita sopimuksia noudattavan lääkärin? Entä jos potilas varaa ajan vahingossa "vääränlaiselle" lääkärille? Potilas ei saa apua ja lääkäri jää ilman potilasta.
Vakuutusyhtiöillä näyttää olevan varsin suuri halu sanella yksityislääkärin palkkiot. Eri vakuutusyhtiöillä hinnoittelu muistuttaa kovasti toisiaan. Tällaisessa sanelupolitiikassa voi pelätä sitä, onko lääkärin ansiotaso turvattu jatkossa? Varoittavana esimerkkinä on vakuutusyhtiöiden politiikka potilastietojen siirrossa. Vakuutusyhtiöt ovat maksaneet lääkäreille vuosikausia 20 euron suuruisen korvauksen potilasasiakirjatietojen siirrosta heille kopiona ilman lausuntoa. Eräs lääkäri on nostanut oikeusprosessin vakuutusyhtiötä vastaan juuri asiakirjojen luovutuksesta maksettavasta korvauksesta. Asia on vielä kesken oikeusistuimessa. Odotamme mielenkiinnolla lopputulosta.
Yksityissektorivaliokunta piti tärkeänä, että vakuutusyhtiöiden ja lääkärikeskusten tulee kuulla yksityislääkäreitä, kun palkkioita ja niiden määräytymisperusteita muutetaan. Työstä saadun korvauksen on jatkossakin seurattava yleistä kustannuskehitystä ja lääkäreiden ansiotaso on turvattava.
