Työterveyslääkärien on aika löytää sisäinen sparraajansa. Työhyvinvoinnin edistäminen nousi työterveyshuollon ydintehtäväksi, kun työurien pidentämistä pohtinut Ahtelan työryhmä jätti mietintönsä viime viikolla. Ilman uudistuksia työterveyshuolto ei urakasta selviä.

Työhyvinvoinnin kohentaminen nousee työkyvyn ylläpitämisen rinnalle työterveyshuollon prioriteeteissa, jos Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtajan Jukka Ahtelan työryhmän näkemys toteutuu. Työkykyä edistetään, työhyvinvointia parannetaan, nuorten pääsyä työelämään helpotetaan ja työelämän siipirikkojen työllistymistä edistetään.

Työryhmän esitys toisi toteutuessaan muun muassa lisäkoulutusta nykyisille työterveyslääkäreille, laajentaisi lääkäreiden peruskoulutusta sekä loisi uusia työhyvinvointiin erikoistuneita ammattiryhmiä.

Työryhmä on asettanut esityksiensä maaliviivaksi vuoden 2025. Jos pääministeri Matti Vanhasen visio pitää pintansa, suomalaiset jäävät tuolloin eläkkeelle 65-vuotiaina. Tällä hetkellä emme pääse nykyiseenkään vanhuuseläkeikään, vaan suomalaiset jäävät eläkkeelle keskimäärin 57-58-vuotiaina.

Onnistujia nostetaan esimerkeiksi

Tilanteen korjaamiseksi Ahtelan työryhmä esittää, että jokainen työpaikka ottaa oppia työhyvinvointiin panostaneista yrityksistä.

Ylikansallinen matkapuhelinvalmistaja Nokia Oyj on yksi työterveyshuollon edelläkävijöistä. Se on myös esimerkki asiantuntijatyöyhteisöstä, jonka työntekijöitä uhkaavat uupumus ja masennus ennemmin kuin päästöt ja altistukset.

- Raportti ei muuta toimintatavoissamme mitään. Meillä tehdään jo siinä mainitut asiat, lukuun ottamatta nuorison työllistymistä, johon emme voi vaikuttaa, sanoo kännykkävalmistajan pääkonttorissa Espoon Keilaniemessä työskentelevä työterveyslääkäri

Hannele Heinonen

.

Nokia pitää ammattilaisensa työkykyisinä tarttumalla aivotyötä tekevän henkilöstönsä henkisiin ongelmiin mahdollisuuksien mukaan jo ennen kuin ne ovat lääketieteellisiä ongelmia, burn outeja ja masennuksia.

Työnantajan on oltava aktiivinen

Toimiva ennaltaehkäisy työterveyshuollossa ei onnistu, elleivät verkostot työnantajafirmaan ole kunnossa, sanoo Nokian johtava ylilääkäri Anna-Mari Lahtinen.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei työnantajan panokseksi riitä kukkaronnyörien hellittäminen silloin, kun sovitaan työterveyshuollon laajuudesta palveluntarjoajan kanssa. Yhteistyöverkostossa on vähintään kaksi aktiivista osapuolta.

Nokialla verkosto on seuraavanlainen: noin 14 000 työntekijän yrityksen työterveyshuoltoa Suomessa koordinoi, kehittää ja seuraa yhtiön oma työterveyshuollon yksikkö. Työterveyshuolto ostetaan palveluntarjoajilta, Suomessa Mehiläiseltä. Käytännössä ero on likimain byrokraattinen, sillä hoitajat ja lääkärit työskentelevät Nokian toimipisteissä ja ottavat vastaan yksinomaan Nokian ja Nokia Siemens Networksin työntekijöitä.

Toimintaa ja tuloksia seurataan erilaisilla mittareilla, ja sekä Nokian että Mehiläisen edustajat kokoontuvat kolmen kuukauden välein tarkistamaan askelmerkkejään.

Palveluja on osattava ostaa

Työterveyslaitoksen professori

Guy Ahonen

kritisoi yrityksiä aiemmin Lääkärilehdessä siitä, etteivät ne osaa ostaa työterveyshuollon palveluita (SLL 4/2010, s. 257). Nokialla on tähän keskittynyt yksikkö.

Yritysten tulee paitsi osata, myös haluta käyttää rahaa. Nyt yritykset eivät juurikaan osta työssä jaksamisen tukemista, johon osasyynä voi olla Kelan siitä maksaman korvauksen putoaminen 50 prosenttiin 1990-luvun lamavuosien leikkurissa. Ahtelan työryhmä esittää sen palauttamista ennalleen 60 prosenttiin.

Muutos edellyttää yrityksiltä ja eläkevakuuttajilta muutenkin uskoa työterveyteen sijoittamisen kannattavuudesta. Kela korvaa työnantajalle työntekijää kohti osan kolmesta työterveyspsykologin vastaanottokäynnistä käyntisyytä kohden vuodessa. Nokia kustantaa yhdessä työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa tarpeen vaatiessa kymmenen käyntiä. Sijoituksen uskotaan kannattavan.

- Nokian työntekijöiden joukkoon mahtuu monenlaisia yksilöitä ja kohtaloita, jotka eivät välttämättä heilauta tilastoja. 30-vuotiaiden pitkäaikaiseen tai pysyvään työkyvyttömyyteen johtavat masennukset ovat työnantajalle erittäin kalliita, ja työnantaja maksaa ne aika pitkälle omasta pussistaan, sanoo Nokian globaalin työterveyden johtaja

Jan Schugk

.

Wellbeing HR on henkilö työhyvinvoinnin rajapinnalla

Nokian henkilöstöhallinnossa työskentelee työhyvinvoinnin erityisammattilaisia, joiden titteli on wellbeing HR. He toimivat Nokian ja työterveyslääkärin välisinä sanansaattajina. Työhyvinvoinnin ammattilainen ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, jos työyhteisön nähdään voivan huonosti.

Anna-Mari Lahtisen mukaan järjestely on parantanut työterveyshuollon ennaltaehkäisevien hankkeiden jalkauttamista yrityksen puolelle.

- Työhyvinvoinnin ammattilainen ottaa myös selvää siitä, mitä työnantaja voi tehdä, jos työntekijä ei voi jatkaa entisissä tehtävissään, ja hyvänä vaihtoehtona on sopeutuminen uuteen tehtävään. Siitä ei ole missään nimessä kyse, että työterveyshuollon lääkäri puhuisi potilaan asioista henkilöstöhallinnon edustajan kanssa: meillä on näistä tarkat pelisäännöt, Hannele Heinonen sanoo.

Heinonen summaa, että hyvin moni sairaus on itse asiassa vain hidaste, ja koko työyhteisön joustolla työtehtäviä voi muuttaa työntekijän muuttuneiden kykyjen mukaisiksi.

Muitakin esimerkkejä on: Monialayhtiö Lassila & Tikanojan työkykycontroller

Hanna Kankainen

esitteli vastaavaa hanketta Lääkäripäivillä. Varhainen reagointi työkykyä vaarantaviin asioihin sekä yrityksen ja työterveyshuollon palveluntarjoajan yhteistyön lisääminen on jo vähentänyt sairauspoissaoloja ja lykännyt keskimääräistä eläköitymisikää kolmella vuodella verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen.

Nokian esimerkki osoittaa, ettei moderni työterveyshuolto siis ole vain vierasperäisiä titteleitä, se on luovuutta, joustavuutta ja yhteistyökykyä. Jos työterveyshuolto on työntekijöiden mielessä ainoastaan avoin piikki yksityisellä lääkäriasemalla tai alkoholin ja grilliruoan vastainen holhoaja, työ on jäänyt puolitiehen. Tulevaisuuden työterveyshuolto tapahtuu työntekijöiden luona, itse asiassa ennen kuin heillä on edes asiaa lääkärin pakeille.

- Täytyy pitää huolta siitä ettei työssä jaksamista medikalisoida liikaa. Hyvän esimiehen rooli työntekijöiden työssä jaksamisen tukemisessa voi olla suurempi kuin työterveyslääkärin, niin paljon kuin ammattitaitoamme arvostankin, Hannele Heinonen sanoo.

Sparraajan paikalla

Nokia Oyj:n työterveyslääkäri Hannele Heinonen vertaa työtään maratonjuoksijoiden henkiseen sparraamiseen. Työterveyshuollon rooli on tosiaan muuttunut.

- Kun itse kiinnostuin työterveyshuollosta 1980-luvulla, työterveyshuolto oli liuottimia ja asbestia, Heinonen sanoo.

Heinosta liuottimet ja asbesti "eivät kiinnostaneet tippaakaan." Niiden sijaan hän kiinnostui henkisestä sparraamisesta työelämässä kohdattuaan SKOP:n murtuneet työntekijät, joiden työnantajan Suomen Pankki oli ottanut haltuunsa 1991.

Työterveyshuoltoon erikoistumisen sijaan Heinonen kouluttautui psykoterapeutiksi.

- Nämä meidän työntekijämme ovat parhaista parhaita ammattilaisia, jotka ovat perfektionisteja ja antavat jatkuvasti 120 % kyvyistään. Heille on tärkeää sanoa, että työelämä on maraton eikä sitä voiteta juoksemalla alussa liian nopeasti, Heinonen vertaa.

Mitä työterveyshuollolta odotetaan?

Työterveyshuoltoon tarvitaan osaamista mielenterveysongelmista kärsivien hoitoa varten. Potilaiden hoitoa varten olisi tehtävä toimenpide- ja jatkohoitosuositukset, niin että tavoitteena on työkyvyn säilyminen.

Pitkittyviin työkyvyttömyystapauksiin olisi tartuttava hoito- ja kuntoutustarpeen arvioinnilla.

Pätkätyöläisten työterveystietojen seuranta on saatava sähköiseksi.

Jokaiseen lääketieteelliseen tiedekuntaan perustetaan päätoimiset työterveyshuollon professuurit.

Työterveyshuollon vaikuttavuuden arviointiin kehitetään mittareita.

Lähde: Ehdotuksia työurien pidentämiseksi. Työelämäryhmän loppuraportti 1.2.2010.

Lue myös pääkirjoitus sivulta 459.