HIV-positiiviset saavat harvoin hedelmöityshoitoja julkisessa terveydenhuollossa, mutta eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan eriarvoisuudelle ei ole perusteita.

Sairaanhoitopiirien mukaan laboratorioilla ei ole valmiuksia käsitellä HIV-positiivisten sukusoluja turvallisesti. STM:n Kiireettömän hoidon perusteiden mukaan hedelmöityshoitoja ei suositella annettavaksi, kun hoidettavalla on tartuntavaarallinen tauti, joka edellyttää laboratoriolta erityisolosuhteita. Osa sairaanhoitopiireistä antaa kuitenkin HIV-positiivisille naisille keinosiemennyshoitoja HIV-negatiivisen miehen spermalla, sillä tässä hoitomuodossa infektiosuojautuminen ei ole ongelma.

HIV-potilaiden ja heidän läheistensä edunvalvontajärjestö Positiiviset ry kanteli hedelmöityshoidoista oikeusasiamiehelle keväällä 2011. Valvira arvioi lausunnossaan, että HIV-positiivisille hedelmöityshoidot ovat turvallisin keino saada lapsia: HIV-positiivisen miehen sperma voidaan puhdistaa tai hedelmöityksessä voidaan käyttää luovutettua spermaa. HIV-positiiviselle naiselle annettu tehokas lääkehoito pienentää sikiön ja vastasyntyneen lapsen tartuntariskin alimmillaan alle yhteen prosenttiin.

Oikeusasiamies Petri Jääskeläisen kannanoton mukaan ei ole hyväksyttävää, että asuinpaikka vaikuttaa HIV-positiivisten naisten mahdollisuuksiin saada keinosiemennyshoitoa.

Oikeusasiamiehen mukaan hedelmöityshoitoja ei myöskään voi evätä puutteellisten laboratorio-olosuhteiden perusteella. Vaadittavien erityisolosuhteiden luominen on kallista, mutta oikeusasiamiehen mukaan ongelma voidaan hoitaa yhteistyötä lisäämällä.