Oikeusministeriö selvittää, pitäisikö sijaissynnytykset sallia. Sijaissynnytystä varten hakeutuu ulkomaille arviolta viisi paria vuodessa.

Oikeusministeriö selvittää, pitäisikö sijaissynnytykset sallia yhtenä keinona lapsettomuuden hoidossa. Nykyinen, vuonna 2007 voimaan tullut hedelmöityshoitolaki kieltää sijaissynnytykset.

– Tiedossa on, että pariskuntia on hakeutunut ulkomaille sijaissynnytystä varten. Etenen keräämien asiantuntija-arvioiden mukaan ulkomaille hakeutuu noin viisi paria vuosittain, sanoo lainsäädäntöneuvos Salla Silvola oikeusministeriöstä.

– Sijaissynnytystä koskevia yhteydenottoja on tullut suoraan oikeusministeriöön ja asiasta on keskusteltu myös tiedotusvälineissä. Nyt ministeriö selvittää, onko tarvetta muuttaa lainsäädäntöä. Sijaissynnytyksiä koskeva muistio on lähetetty hyvin laajalle lausuntokierrokselle.

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta Etene arvioi viime vuonna, että lapsettomuuden hoito sijaissynnytyksen avulla voi joissain yksittäisissä tapauksissa olla eettisesti hyväksyttävää.

Sijaissynnytys oli Suomessa mahdollista vuoteen 2007 saakka. Sitä ennen, 1990–2000-luvulla, sijaissynnytysjärjestelyihin oli ryhdytty noin 20 tapauksessa. Lapsia on arvioitu syntyneen noin kymmenen.

Suvi Sariola

Kuva: Pixmac