Tutkimustyön kytkeminen lääkärin ammattiin on korvaamattoman arvokas kannustin, uskoo TYKS:n lastentautiopin professori

Olli Simell

. Simell sai tunnustuksen pitkäjänteisestä lääketieteen tutkijoiden kouluttamisesta ja korkeatasoisen tutkimusperinteen jatkamisesta Suomessa, kun hänelle myönnettiin Maud Kuistilan palkinto (15 000 euroa) Lääkäripäivillä.

Lukuisten entisten oppilaiden mukaan Olli Simell osaa innostua heidän saavutuksistaan ja onnistuu näin motivoimaan ja rohkaisemaan oppilaitaan sekä saa heidät tuntemaan tekemänsä työn tärkeäksi.

- Tutkimisesta innostuneita on kuitenkin yhä harvemmassa, vaikka lastentaudit selvästi kiinnostavat opiskelijoita ja erikoistuvia on hyvin saatavilla. Tutkijan niukka leipä ei monia houkuta.

Miksi potilastyön ohessa pitäisi tehdä tutkimusta?

- Puhdas potilastyö voi leipäännyttää, sillä perusasiat oppii nopeasti ja rutiineihin tuskastuu, kun on taitava ammatissaan - ja moni lääkärihän on, Simell tietää.

Olli Simell

· LL 1968, LKT 1975.

· Turun yliopiston lastentautiopin professori ja ylilääkäri TYKS:n Lastenklinikassa vuodesta 1987.

· Ohjannut lähes 30 väitöskirjatyötä.

· Mannerheimin lastensuojeluliiton puheenjohtaja vuodesta 2008.

· Menestymisen salaisuus?

- Minulla on fantastinen perhe. Vaimo on korvaamaton kanssapuurtaja tutkimustyössä. Suuret kiitokset kuuluvat myös työkumppaneille, joista monista on tullut hyviä ystäviä, Olli Simell kiittää.

Lastentaudeissa haasteet eivät heti lopu

Simellin johtamat tutkimusprojektit ovat käsitelleet lasten diabetesta, ravitsemusta, genetiikkaa ja aineenvaihduntaa. Useat pitkäaikaistutkimukset ovat alkaneet lasten syntymästä ja kestävät aikuistumiseen asti.

- Lasten ongelmat eivät vielä ole paketissa. Tutkijoiden haasteena on lukematon määrä kysymyksiä, jotka ovat potilaille tärkeitä.

- Lastentaudeissa opiskelijalle on usein uutta se, että lapsi ja perhe ovat kokonaisuus. Korvasäryn lisäksi on kysyttävä, ovatko muut asiat kunnossa.

Jo lapsena professori Olli Simellille oli selvää, että isona hänestä tulee lastenlääkäri.

- Tätini oli neuvolalääkäri, joka piti yksityisvastaanottoa Helsingin-kotinsa yhteydessä. Ihailin aina hienoja leikkiautoja, joita odotushuoneessa oli paljon. Päätin, että tuo olisi minunkin ammattini.