Nuorten psyykenlääkitys kolminkertaistui kymmenessä vuodessa.

Psyykenlääkkeitä käyttävien lasten ja nuorten määrä on kolminkertaistunut vuodesta 1997 vuoteen 2007. Masennuslääkkeiden käyttö lisääntyi ajanjaksona eniten. Yleisintä masennuslääkkeiden käyttö oli 15 vuotta täyttäneiden naisten keskuudessa.

Lääkärilehdessä 6/2009 julkaistavaan alkuperäistutkimukseen poimittiin tiedot Kelan reseptitietokannasta. Rekisteritutkimus ei anna selitystä psyykenlääkkeiden käytön kasvulle.

Miksi psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt näin merkittävästi?

– Mikään yksittäinen asia ei selitä kasvua, vaan kyse on monen tekijän summasta, sanoo lastenpsykiatri Anita Puustjärvi.

– Mielenterveyden häiriöt tunnis­tetaan nykyään paremmin, ja niitä hoidetaan aktiivisemmin. Aiemmin esimerkiksi masennuksen ajateltiin ehkä kuuluvan luonnollisena osana tiettyyn ikäkauteen, kuten murrosikään. Sitä ei lähdetty heti hoitamaan ainakaan lääkityksellä, kun taas nykyään ajatellaan, että tehokkaaseen hoitoon voi kuulua myös lääkehoito.

Puustjärvi näkee eroja psyykenlääkkeiden määräämiskäytännöissä, riippuen siitä, onko nuori asiakkaana perus- vai erikoissairaanhoidossa.

– En usko, että erikoissairaanhoidossa tapahtuu ylidiagnosointia. Siinä vaiheessa kun nuori pääsee psykiatriseen hoitoon, hänen tilansa ­vaatii usein myös lääkityksen. Terveyskeskuksessa riski aloittaa psyykenlääkitys virheellisen diagnoosin ­perus­teella on suurempi, koska nuo­riso­psykiat­rian tuntemus on vähäisempi ja aikaa perusteellisen hoito­arvion tekoon ­liian vähän.

Tutkimustuloksista paistaa Puustjärven mielestä läpi resurssien niukkuus. Lääkkeet ovat kehittyneet huomattavasti ja niissä on runsaasti valinnanvaraa, mutta ihmistä hoitavien ­ihmisten määrä ja saatavuus ovat jääneet kehityksessä jalkoihin.

– Resurssit ovat niin niukat, että mahdollisuuksia intensiiviseen, lääkkeettömään hoitoon ei aina ole. Terapiaa tai muuta yksilölliseen arvioon perustuvaa hoitoa tarvitaan lääkehoidon tueksi. Varsinkaan nuorille ja nuorille aikuisille pelkkä lääkitys ei missään nimessä riitä hoidoksi. ­Aikuisten mielenterveysongelmien hoito näyttää valitettavan usein käsittävän pelkän lääkityksen, Puustjärvi harmittelee.

Mia Flygar