SAK:n Kari Haring ja EK:n Jan Schugk löysivät harmonian kahdessa asiassa.

Tekeytyykö työntekijä tekosairaaksi sairauslomaa saadakseen? Kyllä, etenkin Helsingin kaupungin laitoksissa, todettiin Lääkärilehdessä vuonna 1947 julkaistussa tutkimuksessa.

Työpaikoilla, joissa sairausajalta sai täyttä palkkaa, saatettiin käytävillä kuiskutella: "Oletko jo viettänyt tämän vuoden sairaslomasi"? Lääkärin vastaanotolle mentiin nöyrän pyynnön kera: "Voiko tohtori kirjoittaa minulle kuukauden sairasloman?".

Määritelmä "pitämättömät saikut" elää puhekielessä edelleen, mutta SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haringin mukaan kyseessä on vain urbaani legenda. Kalenterista sairasloman paikkaa tutkiva on harvinaisuus.

- Toki pieni osa ihmisistä käyttää väärin tarjolla olevia etuuksia, mutta työntekijöitä ei pidä syyllistää. On muistettava, että suuri joukko ihmisiä menee sairaanakin töihin.

EK:n ylilääkäri Jan Schugk taas uskoo, että sairauslomien kanssa kikkaillaan edelleen jonkin verran.

- Urheilukilpailuihin tai hautajaisjärjestelyihin tulisi pyytää palkatonta vapaata tai käyttää vuosilomaa. Jos työnantaja on hövelillä päällä, hän voi ehdottaa palkallista vapaata, esimerkiksi vaikean elämäntilanteen kohdatessa.

Schugk painottaa, että sairausloma on tarkoitettu vain sairaudesta aiheutuvaan työkyvyttömyyteen ja että lääkärin on syytä muistaa tämä.

Kyllä ja ei karenssipäivälle

Ruotsissa sairauslomalainen ei saa ensimmäiseltä sairauspäivältä palkkaa. Haringin mielestä Ruotsin-malli ei ole ratkaisu. Esimerkiksi rakennusalalla karenssipäivää käytetään jo, mutta se ei ole vaikuttanut poissaolojen määrään.

- Yli kolmen päivän pituiset sairauslomat kattavat 4/5 kaikista työkyvyttömyyspäivistä. Huomio pitää kiinnittää nimenomaan pitkiin sairauslomiin, Haring sanoo.

Schugk arvioi voimaan tulevan 90 päivän säännön muuttavan poissaolotilannetta parempaan suuntaan. Jos näin ei käy, niin EK alkaa määrätietoisesti rummuttamaan karenssipäivän ja pienemmän sairauslomapalkan puolesta.

Vastapelurit Haring ja Schugk ovat eri linjoilla joistakin teemoista, mutta kahdessa asiassa he löytävät harmonian: Työterveyshuolto ei ole Suomessa vielä läheskään kattavaa eikä tasalaatuista. Ja sairauspoissaoloista, niistä kirjoitetaan kiihkeitä kannanottoja vielä vuonna 2047.