Rokottamattomia lapsia tai riskiryhmiin kuuluvia potilaita hoitavien on tärkeää huolehtia immuniteetistaan kaikkia MPR-tauteja, erityisesti helpoimmin tarttuvaa tuhkarokkoa vastaan.

Terveydenhuollon henkilökunnan on tärkeää suojautua mahdollisen tuhkarokkoepidemian varalta, muistutettiin Lääkärilehdessä 35/2012 julkaistussa alkuperäistutkimuksessa. THL:n toimenpideohjeen mukaan terveydenhuollon työntekijän, jolla ei ole immuniteettia tuhkarokolle, sikotaudille ja vihurirokolle, ei tule hoitaa MPR‐rokottamattomia pikkulapsia, immuunipuutteisia tai raskaana olevia.

THL:n erikoistutkija Irja Davidkinin mielestä on tärkeää suositella kaikkia lääkäreitä varmistamaan suojansa MPR-tauteja, erityisesti helpoimmin tarttuvaa tuhkarokkoa vastaan.

– Suosittelemme yleisesti kaikille kahta MPR-rokotusta, jotta heillä olisi suoja kaikkia kolmea tautia vastaan.

Ennen vuotta 1960 syntyneistä valtaosa on sairastanut tuhkarokon ja saanut elinikäisen immuniteetin. Erityisesti 1960–70-luvuilla syntyneissä saattaa kuitenkin olla sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole sairastaneet tuhkarokkoa tai saaneet rokotusta.

Tuhkarokkorokotukset aloitettiin Suomessa vuonna 1975, mutta MPR-rokote otettiin käyttöön vasta vuonna 1982. Pelkkä tuhkarokkorokote vahvistettuna yhdellä MPR-rokotteella suojaa tuhkarokolta. Sikotautia ja vihurirokkoa vastaan tällainen yhdistelmä ei kuitenkaan riitä.

Työterveydenhuollon tulee varmistaa, että työntekijät ja työharjoittelijat ovat joko sairastaneet tuhkarokon tai saaneet kaksi MPR-rokotusta. Sairastettu tauti tai aiemmat rokotukset eivät ole este MPR-rokotteen ottamiselle.

Tiina Lautala
Kuva: Panthermedia