Lääkärien koulutusmäärät lisääntyvät 600:stä 750:een vuosina 2013-2016. Yliopistokaupungeissa alkaa nyt olla lääkärityövoiman ylitarjontaa. Pitäisikö lääketieteen opiskelijoiden olla jo huolissaan työllistymisestä, Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila?

- Lääkärityövoiman riittävyys on kriittisessä vaiheessa vuosina 2018-22, jolloin suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Entistä suuremmat opiskelijamäärät valmistuvat kuitenkin vasta silloin, kun eläköityvien lääkärien määrä alkaa jälleen vähentyä. Lääkäriliiton mielestä koulutusmääriä piti lisätä, mutta koulutettavien lisäys olisi pitänyt olla 50, ei 150. Toistaiseksi näyttää kuitenkin siltä, että lääkärien työllisyystilanne säilyy kohtuullisen hyvänä.

Onko todennäköistä, että entistä useammat nuoret lääkärit löytävät pätkätyöpaikan yliopistopaikkakuntien ulkopuolelta tai lähtevät ulkomaille töihin?

- Erityisesti yliopistopaikkakunnilla kilpailu työpaikoista kovenee, ja lääkärit joutuvat kiertämään aikaisempaa enemmän työn perässä, varsinkin erikoistumisaikana. Julkisen talouden kehitys vaikuttaa tietysti myös lääkärityövoiman tarpeeseen. Aina puhutaan siitä, että väestön ikääntyminen lisää palvelujen tarvetta. Kuitenkaan ei tiedetä sitä, miten paljon rahaa satsataan terveydenhuoltoon. Parikymmentä vuotta sitten lukuisat suomalaiset lääkärit lähtivät ulkomaille töihin, sentyyppistä ei ole nyt näköpiirissä.

Erikoistumispaikkaa voi joutua odottamaan. Mikä neuvoksi erikoistumista suunnittelevalle?

- Nuorista lääkäreistä 95 prosenttia aikoo erikoistua Lääkäri 2013 -kyselytutkimuksen mukaan. Ellei erikoistumispaikkoja tulevaisuudessa lisätä, lääkärit joutuvat jonottamaan entistä pitempään erikoistuakseen. Erikoistumisalaa valitessa ei kannata tuijottaa liikaa työllisyysnäkymiä. Valinnan kriteereinä on hyvä pitää omaa kiinnostusta ja erikoisalan monipuolisuutta.