Hyytymisenestolääkitystä onkin syytä jatkaa nykykäytännön mukaisesti potilailla 6–12 kuukautta pallolaajennuksen jälkeen.

Ville Varhon väitöstutkimus osoittaa, että sepelvaltimoiden parantuminen viivästyy osalla potilaista myös moderneilla stenteillä toteutettujen pallolaajennusten jälkeen. Osalle potilaista stentin peittyminen terveellä kudoksella oli edelleen vaillinaista jopa 2–3 kuukautta pallolaajennuksen jälkeen. Stentin vaillinainen peittyminen altistaa potilaan hyytymän aiheuttamalle sepelvaltimotukokselle.

– Tämä puoltaa nykykäsitystä, jonka mukaan hyytymisenestolääkitystä on syytä jatkaa 6–12 kuukautta. Valokerroskuvaus on ainutlaatuinen menetelmä tilanteen tarkkailuun, mutta kuvien tulkintaan tarvitaan standardointia ja automatisointia, Varho toteaa Turun yliopiston tiedotteessa.

Varho havaitsi myös, että osalla potilaista toiminnallinen parantuminen oli puutteellista pallolaajennuksen jälkeen. Suurella osalla potilaista veren virtaus ei lisääntynyt toimenpiteen aiheuttaman rasituksen vaatimalla tavalla. Tämä kytkeytyi stentin peittymättömyyteen.

Tutkimusmenetelmänä Varho käytti valokerroskuvausta, painevaijerimittausta ja Doppler-ultraäänilaitetta.

– Tutkimuksessa kykenimme tarkastelemaan virtausta luotettavasti rintakehän päältä tehtävällä ultraäänitutkimuksella, mikä osoittautui toimivaksi kajoamattomaksi tutkimusmenetelmäksi stenttauksen jälkeisessä seurannassa.

LL Ville Varhon väitöskirja "Healing response to coronary stenting in acute coronary syndrome. Early Anatomical and Functional Healing Assessed by Optical Coherence Tomography and Flow Reserve" tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 10.2. klo 12.

Kuva: Panthermedia