Päijät-Hämeessä kokeillaan päivystysviikkoa
Työaikalain ja Lääkärisopimuksen muutokset tuovat Päijät-Hämeen keskussairaalassa suurimmat muutokset kirurgian ja sisätautien päivystykseen.
Teemu Trygg päätyi pohtimaan vuorojärjestelyjä, koska hän kokoaa työvuorolistat yksikössään ja on myös lääkäreiden luottamusmies.
Sairaaloissa on mietitty uusia päivystysjärjestelyjä työaikalain ja sen Lääkärisopimukseen aiheuttamien muotoilujen vuoksi.
Päijät-Hämeen keskussairaalassa kirurgian ja sisätautien päivystyksissä on päädytty kokeilemaan kahta erilaista mallia, kertoo luottamusmies, sisätauteihin erikoistuva Teemu Trygg.
Näillä kahdella erikoisalalla oli tarpeen tehdä suurimmat muutokset, jotta uudet vaatimukset saadaan toteutettua.
Päivystysviikot erikseen
Sisätautien päivystykseen on suunniteltu Päijät-Hämeessä päivystysviikkomallia.
Sisätautipäivystäjiä on kerrallaan yksi. Tammikuusta 2021 lähtien päivystysvuorot järjestetään viikkomalliin, jossa kolme lääkäriä tekee 12 tunnin vuoroja sunnuntai-illasta lauantaiaamuun. Kahdelle lääkärille tulee neljä vuoroa, yhdelle kolme. He eivät tee päivystysviikolla muuta työtä. Tammikuuhun asti yöpäivystäjille pyritään järjestämään kolmen tunnin lepotauko.
Ringissä on noin 15–18 lääkäriä, joten päivystysviikko osuu kohdalle yleensä 5–6 viikon välein. Viikonloppuvuoro on noin kerran kuussa.
Malleja on mietitty myös viikkoihin, jolloin on arkipyhä tai joku sairastuu.
– Tässä mallissa tulee aiempaa enemmän aktiivivapaata, ja se vaikuttaa hieman palkkaan, mutta siihen olemme valmiita menemään. Ylimääräisille arkivapaillekin on ollut kysyntää, Teemu Trygg sanoo.
Palkka pienenee joitakin satasia kuussa.
Järjestely vähentää sisätautien päiväaikaista lääkäriresurssia aiempaan verrattuna.
Malleista äänestettiin
Viikkomalli sai lääkäreiden äänestyksessä eniten kannatusta. Esillä oli kaksi muutakin mallia.
Yhdessä mallissa yövuoroihin olisi tullut kaksi sisätautipäivystäjää. Tämä ei Tryggin mukaan saanut kannatusta, koska päivystysvuorojen määrä olisi kasvanut.
Toisessa mallissa yöpäivystystä edeltävä päivä olisi pidetty vapaana. Ongelma oli, että hoidon jatkuvuus kärsisi, kun lääkärit ovat kesken viikkoa aiempaa useammin pois osastoilta.
– Puhuttiin tällaisesta ikuisen maanantain oireyhtymästä, Trygg sanoo.
Jatkuvuusongelman lisäksi myös palkka olisi pienentynyt jonkin verran kuten valitussakin mallissa.
Teemu Trygg päätyi pohtimaan vuorojärjestelyjä kahdesta syystä. Hän kokoaa työvuorolistat yksikössään ja on myös lääkäreiden luottamusmies. Keskustelut johdon kanssa ovat sujuneet hyvässä yhteistyössä.
– Painotan, että yksin en tätä ole missään nimessä tehnyt. Asioita on puitu kollegoiden kanssa ja äänestetty jos mistäkin asiasta.
Päijät-Hämeessä kokeiluun menevän viikkopäivystysmallin esikuva on Ruotsissa. Siellä joissain paikoissa käytössä olevan mallin otti esille Nuorten Lääkärien Yhdistyksen edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Sonja Aukee. Hän kirjoitti aiheesta NLY:n sivuille.
Kirurgialla kokeiltiin Klonkku-vuoroa
Päijät-Hämeen keskussairaalassa kokeiltiin kirurgipäivystäjien kesken järjestelyä, jossa kahden paikalla olevan päivystäjän lisäksi arkiöiksi sairaalaan tuli kolmas kirurgipäivystäjä.
Kolmas lääkäri sijaisti kahden muun päivystäjän kolmen tunnin lepotauot. Tämä Klonkku-vuorolaiseksi kutsuttu kirurgipäivystäjä teki yhden viikon ajan 4–5 yövuoroa eikä työskennellyt virka-aikana lainkaan.
Teemu Tryggin tietojen mukaan kirurgipäivystykseen mietitään nyt toista mallia. Asia on kesken.
Koulutuksen toteutuminen on haaste
NLY:n edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Sonja Aukee pohtii uusien päivystysjärjestelyjen vaikutusta erikoistuvien lääkärien koulutukseen.
Koulutus tapahtuu päiväsaikaan, ja jos päivystysvapaita on aiempaa enemmän virka-aikaan, koulutuksen toteutuminen on haaste.
– Työskentelyn, koulutuksen ja päivystyksen sovittaminen uuden sopimuksen raameihin on haastavaa mutta varmasti mahdollista, Aukee sanoo.
Kuten NLY on aiemmin linjannut, Aukeen mielestä 20 prosenttia työajasta pitäisi voida käyttää kouluttautumiseen ja kehittämiseen. Osan tunneista erikoistuva voisi käyttää kouluttautumiseen itse valitsemanaan aikana, Aukee ehdottaa.
– Tärkeää on huolellinen keskustelu ja kaikkien osapuolten kuuleminen muutostyötä tehtäessä.
Aukee kuvaa uusia päivystysjärjestelyvaatimuksia isoksi kulttuurin muutokseksi.
Hän näkee siinä haasteiden lisäksi mahdollisuuksia. Jos päivystys tuntuu entistä useamman mielestä mahdolliselta osalta lääkärinuraa, se voi vaikuttaa erikoisalan valintaan ja päivystävillä aloilla työskentelevien lääkäreiden määrän kasvuun.
Ei vuorotyölle
Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Sami Soljanlahti ei ole tyytyväinen työnantajansa eli HUS:n erään yksikön ehdotukseen, että päivystysvuorot jaettaisiin työaikalain ensimmäisen vaihtoehdon mukaisesti eli maksimissaan 13 tunnin rupeamiin.
– Ilta- ja yövuorojen määrä kaksinkertaistuisi, mikä meidän näkökulmastamme vaikuttaa siirtymältä kohti vuorotyötä, Soljanlahti sanoo.
Hänen mukaansa työnantajan ehdotus ei käytännössäkään onnistu, jos päivystysvuoroja tekevät lääkärit eivät ole halukkaita tekemään yli viittä vuoroa kuussa. Heitä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi.
Viisi päivystysvuoroa pitää Lääkärisopimuksen mukaan tehdä, jos työnantaja niin vaatii.
Nykyisin Soljanlahti tekee kolmesta viiteen 24 tunnin päivystysvuoroa kuukaudessa.
Hän on kollegoidensa kanssa ehdottanut ratkaisua Lääkärisopimuksen mahdollistamasta toisesta vaihtoehdosta. Siinä 24 tunnin vuoron katkaisisi kolmen tunnin lepotauko yöllä.
Tauon pitäminen tulisi mahdolliseksi, jos nykyjärjestelyä muutetaan siten, että vapaamuotoisena päivystäjänä toimiva neljäs anestesiologipäivystäjä alkaisi työskennellä sairaalassa.
Pitkällä aikavälillä yksi vaihtoehto olisi Soljanlahden mielestä kehittää järjestelyjä kokonaispalkkamallin suuntaan.
Nyt pitkien vuorojen lakkauttaminen kerralla toisi loven monen päivystävän lääkärin palkkaan samalla, kun työsidonnaisuus kasvaa.
