- Tähän asti Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin yhdistymisneuvotteluja on käyty akateemisen sivistyneessä hengessä. Nyt kun ollaan pääsemässä rahaan, tunteet kuumenevat, sanoo Kansanterveyslaitoksen lääkärien luottamusmies Markus Perola.

Tammikuussa aloittaa uusi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suomalaisen terveydentutkimuksen historian suurin fuusio on varmasti myös Suomen nopein. Vajaassa vuodessa survotaan yhteen kaksi hyvin erilaista laitosta, kaksi erilaista henkilöstökulttuuria ja monta erilaista tieteenalaa.

KTL:n ja Stakesin luottamusmiehet pitävät fuusion erityisenä hienoutena henkilöstön jatkuvaa informointia ja henkilöstöryhmien edustajien mukaanottoa useimpiin ohjaus- ja työryhmiin. Kaikki asiakirjat ja tiedotteet ovat kaikkien luettavissa intranetin uusilaitos.fi-sivustolla.

- Se, miten henkilöstön mielipiteitä sitten otetaan huomioon, onkin jo eri juttu, sanovat kuin yhdestä suusta KTL:n

Markus Perola

ja Stakesin

Timo Sinervo

.

- Ehkä nöyryyttävimmäksi meidän talossamme koettiin se, että jokaisen työntekijän pitää varmistaa työpaikkansa ilmoittautumismenettelyn kautta. Vaikka vakituisen väen työpaikat on turvattu, jokaisen olisi alunperin pitänyt ilmoittautua kolmeen eri tehtävään yksikönjohtajien valittaviksi, kertoo Markus Perola.

Neuvotteluissa on vastikään saavutettu alustava kompromissi, jonka mukaan ilmoittautuminen toivottuun yksikköön riittää.

Perolaa myös harmittaa KTL:n vahvan brändin katoaminen.

- Kuinkahan monella yksityisellä yrityksellä olisi ollut varaa kadottaa näin vahva ja kansainvälisestikin tunnettu ja arvostettu brändi, molekyyligenetiikan tutkija Markus Perola miettii.

Fuusio uhkaa tutkimusrauhaa

- Meidän talon tutkijoita huolestuttaa aika lailla, miten käy kriittisen tutkimuksen valtion ja etenkin sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksen ja valvonnan kiristyessä, sanoo Timo Sinervo.

Sinervo on yhteiskuntatieteilijä, joka on väitellyt sosiaalipsykologiasta ja tutkinut muun muassa vanhuspalveluiden organisaatiokulttuureita. Hän ymmärtää uuden laitoksen strategiaan liimatun asiakaslähtöisyyden, mutta miettii, miten tarkasti tulevaisuudessa poliitikot määräävät tutkimuksen lähtökohdat, tavoitteet ja menetelmät.

Suurin huoli molemmissa laitoksissa liittyy rahaan ja valtion omistajaohjaukseen. Myös KTL:n pääjohtaja Pekka Puska ja Stakesin pääjohtaja Mauno Konttinen ovat julkisesti ilmaisseet huolensa valtion tuottavuusohjelman sisällyttämisestä koko uuden Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitukseen.

- Uusi laitos voi nykyistä tehokkaammin todella edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia. Sen sijaan on vaikea ymmärtää, että kun yliopistojen tutkimusrahoitusta tehdään joustavammaksi, meidän ei olisikaan mahdollista vahvistaa laitoksen taloutta valtion budjettia rasittamatta, toteavat Puska ja Konttinen.

Tutkijat pelkäävät huippututkimuksen alasajon alkavan.

Budjettivaroin työtään tekee laitosten 1 500 ihmisestä arviolta 600-700, muiden työpanos rahoitetaan kilpaillulla ulkopuolisella rahalla. Kun miestyövuosia pitää tuottavuusohjelmassa leikata, valtiovarainministeriö ei suostu erottelemaan budjetti- ja ulkopuolista rahoitusta, vaan leikkaus koskee uuden laitoksen koko budjettia.

- Tutkijahan kokee ulkopuolisen apurahan olevan samalla tunnustus omasta ja ryhmän tekemästä työstä. Tähän asti sillä on myös turvattu juhlapuheissa kiitellyn tutkimuksen jatkuvuus, huomauttavat luottamusmiehet.

Tulevaisuudessa saatetaan joutua toteamaan, että helpointa tuottavuusohjelmaan sopeutumista on jättää hakematta esimerkiksi tarjolla olevat EU:n tutkimusrahat.

- Järjetöntä! toteavat Markus Perola ja Timo Sinervo.

STM:n valtiosihteeri:

Tuottavuusohjelmasta ei livetä

Sosiaali- ja terveysministeriön valtiosihteeri Ilkka Oksala johtaa Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin fuusiota valvovaa ohjausryhmää. Valtiosihteeri painottaa, että uutta laitosta koskee hallituksen tuottavuusohjelma siinä missä muitakin.

- Uuden laitoksen iso koko kuitenkin antaa meille nykyistä paremmat mahdollisuudet selvitä tuottavuusohjelman velvoitteista, Oksala huomauttaa.

Hän ei näe mitään syytä, miksei ulkopuolista rahoitusta voisi jatkossakin hakea.

Oksala uskoo laitoksen osasto- ja ryhmäjaon valmistuvan marraskuussa.

- Henkilöstön edustus on mukana niin ohjausryhmässä kuin fuusiota toimeenpanevassa johtoryhmässäkin. Lisäksi henkilöstöä on mukana useissa alaryhmissä. Olen kokenut hyvin arvokkaiksi henkilöstöltä saamani palautteen ja sillä on ollut keskeinen merkitys luotaessa uutta laitosta, vakuuttaa Oksala. ?

Myös lehdet yhdistetään

Tammikuussa 2009 aloittava Terveyden ja hyvinvoinnin laitos saa oman lehden, joka saa nimensä parin viikon sisällä. Nykyiset Kansanterveys-lehti ja Stakesin Dialogi-lehti yhdistetään, ja mukaan napataan vielä sosiaali- ja terveysministeriön Socius-lehti.

- Kuten koko laitos, tulee uusi lehti olemaan ihan uudenlainen eikä sisällä vain vanhojen lehtien osioita, kuvailee Dialogi-lehden päätoimittaja

Riitta Viialainen

.

Uudistusurakka on ollut melkoinen, sillä lehtien lukijaprofiilit ovat olleet hyvin erilaiset.

- Uuden lehden tehtävänä on välittää alan ammattilaisille ja päättäjille välineitä ja keinoja muun muassa väestön terveyden ja hyvinvoinnin kehittämiseksi. Kun uuden laitoksen strategiaan kuuluu edistää myönteisiä muutoksia, keinoja ovat juuri uusi lehti ja muu viestintä, Viialainen sanoo.

Hänen mukaansa varsinkin Kansanterveys-lehden sisältämä sairauksiin ja niiden ehkäisyyn littyvä syvällisempi tieto hakee vielä uutta muotoa ja kanavia. Uusi lehti tuleekin sisältämään erikoisnumeroita juuri lääkäri- ja terveydenhoitajalukijoita ajatellen.

Kansanterveys-lehden, Dialogin ja Sociuksen historian viimeiset numerot ilmestyvät loppuvuodesta.

Stakesin julkaisema Yhteiskuntapolitiikka-lehti jatkaa toimintaansa sisältäen tulevaisuudessa nykyistä enemmän myös kansanterveyttä koskevaa tutkimusta. ?

Lekuri ja sossu samaan ruokapöytään

Juhlapuheissa Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin liittoa on hymistelty kuin mitä tahansa tuoretta avioliittoa. Tilanne on vähän kuin uusperheessä, jossa kahdesta erilaisesta perheestä tuodut lapset ovat niitä, jotka joutuvat kovimmille kulttuurien törmäyksessä. Pahin kriisi iskee jouluisin, kun vääränlaiset piparkakut paistuvat uunissa ihan väärään aikaan.

Myös kahden tutkimuslaitoksen liiton pinnan alla kuohuu. Harva on halukas puhumaan omalla nimellään, koska parhaillaan eletään organisaation rakennusta. Jokainen työntekijä joutuu ilmoittautumaan haluamaansa yksikköön, ja moni pelkää menettävänsä nykyisen tehtävänsä. Fiksuinta on siis pitää matalaa profiilia.

"Näennäisesti henkilökuntaa kuullaan, mutta on suorastaan epäeettistä se välinpitämättömyys, jolla työntekijöiden näkemyksiin suhtaudutaan", kummastelee eräs lääkäri.

"Kun jo fuusiota valmistelevissa työryhmissä ryhdytään kiistelemään sanojen ja terminologian merkityseroista, se osoittaa, miten kaukana lääketiede ja yhteiskuntatieteet ovat toisistaan", miettii toinen lääkäri.

"Riskinä on, että kaksi toimivaa laitosta tuhoutuu", murehtii kolmas nimetön lääkäri.

Tutkijat ovat huolissaan omasta tulevaisuudestaan, tutkimusryhmien johtajat puolestaan osaajien lojaalisuudesta. Monen mielestä etenkin huippujen sitouttaminen on nopeatahtisessa fuusiossa unohdettu. Varsinkin lääkärien hyvä työllisyystilanne on iso uhka osaamisen pysymiselle fuusiomyllerryksessä.

"Kun tutkimuslaitoksen lääkäri saa radikaalisti huonompaa palkkaa kuin kollega sairaalassa tai terveyskeskuksessa, on houkuttimien oltava nimenomaan työryhmään ja tieteenteon vapauteen liittyviä. Henkilöstöpolitiikan pitäisi oleellisesti parantua, jotta lääkärit jäisivät", kritisoi lääkäri.

Kuinka paljon lääkäreitä taloissa nyt on, sitä ei pysty edes henkilöstöhallinto kertomaan. Tutkijat kun tulevat ja menevät.

"HUS:n kriisi oli melkein lottovoitto juuri tässä tilanteessa. Se on säikäyttänyt niin valtion kuin laitostenkin johtoa. Isot herrat eivät saakaan huseerata ihan miten vaan, vaan asiantuntijaorganisaatio on ihmisten rakentama ja siksi haavoittuva", toteaa eräs tutkija.

Kaikissa uusperheissä tiedetään, että vasta aika ja koettelemukset hitsaavat porukkaa yhteen. Huonoin ennuste on, jos vuosikausia perheessä on "mun lapset" ja "sun kakarat".

"Lekurit" ja "sossut" istutetaan samaan ruokapöytään ja heiltä odotetaan - jos ei heti ystävyyttä - niin ainakin kohteliaita pöytätapoja. ?