Aluesairaaloiden toiminta, päivystystyön intensiteetti ja työajat muuttuvat, kun päivystysasetus tulee voimaan. Erikoisaloista muutos näkyy etenkin gynekologiassa.

Lääkärien työn kannalta päivystysasetuksen merkittävin seuraus on aluesairaaloiden toiminnan muutos. Näin arvioi Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

- Aluesairaalat toimivat jatkossa yhä selkeämmin perusterveydenhuollon tukiyksikköinä. Niiden operatiivinen toiminta keskittyy elektiiviseen kirurgiaan. Osa aluesairaaloista voi myös profiloitua kuntoutukseen.

Uudistuksen myötä päivystyspisteiden määrä puolittuu. Iso muutos on myös synnytysten keskittyminen. Se ei tapahdu hetkessä.

- STM myöntää määräaikaisia poikkeuslupia, kunnes isojen sairaaloiden tilat ovat valmiina ottamaan vastaan satoja uusia synnyttäjiä, Pärnänen ennakoi.

Hän arvioi asetuksen vaikuttavan myös lääkärien liikkuvuuteen.

- Erikoisaloista muutos näkyy voimakkaimmin gynekologiassa, jonka päivystys on pitkälti perustunut synnytystoimintaan. Vaikutuksia on myös lastentaudeissa, mutta toisaalta pediatreista on paikoin pulaa.

Laatukriteerit päivystykseen

Perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys keskittyy yhteispäivystyksiin.

- Se ei välttämättä tarkoita ilta- tai viikonloppuvastaanoton loppumista. Ympärivuorokautista terveyskeskuspäivystystä on ollut etenkin Pohjois-Savossa, jossa se kyllä joudutaan lopettamaan, Pärnänen sanoo.

Yhteispäivystyksistä on jo toimivia esimerkkejä eri puolilta maata. Jatkossa rajat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuspäivystyksen väliltä katoavat.

- Asetus tuo vihdoin yhtenäiset laatukriteerit päivystykseen ja päivystäjälle mahdollisuuden tehdä laadukasta työtä, kun laboratoriopalvelut ja kuvantaminen toimivat kaikissa päivystysyksiköissä ympärivuorokautisesti.

Lisäksi tavoitellaan säästöjä. Ministeriö arvioi asetuksen uudistusten tuovan 60 miljoonan euron nettosäästöt.

- Ympärivuorokautisen lääkäripäivystysvakanssin kustannus on noin miljoona euroa vuodessa, Pärnänen muistuttaa.

Työajat muutoksessa

Suomeen ennakoidaan jatkossa 15:tä täyden palvelun päivystyspistettä, kun yöpäivystystä on ollut 67 pisteessä.

Lisäksi Lappiin ja Kainuuseen tarvitaan perusterveydenhuollon ympärivuorokautisia päivystyspisteitä.

- Päivystystyön intensiteetti ja erikoisosaaminen kasvaa, ja vilkkaimmissa päivystyspisteissä vakanssien määrä lisääntyy, sillä päivystystyötä tehdään jo nyt käytännössä 100 prosentin aktiivisuudella, Pärnänen kertoo.

Asetus tuo myös tarpeen järjestellä työaikoja ruuhkahuippujen mukaan. Lääkäreitä tarvitaan päivystyksessä eniten iltaisin.

- Se merkitsee sitä, ettei enää voi päivystää perinteiseen malliin työpäivän jälkeen seuraavaan aamuun, vaan yöajan päivystäjä voi tulla töihin vasta illaksi. Tämä on jo todellisuutta monessa päivystysyksikössä.

Mikä muuttui päivystysasetuksessa?

Ympärivuorokautinen päivystys keskitetään yhteispäivystyksiin.

Synnytykset keskittyvät sairaaloihin, joissa on vähintään noin tuhat synnytystä vuodessa ja valmius välittömään hätäsektioon.

Kiireelliset leikkaukset siirtyvät sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen leikkaus- ja seurantavalmius.

Synnytystoimintaan tai perusterveydenhuollon yöpäivystykseen voi hakea STM:ltä poikkeuslupaa pitkien välimatkojen tai potilasturvallisuuden takia.

Asetus tulee voimaan 1.1.2015, synnytysten osalta 1.6.2015.

Länsi-Pohja hakee poikkeuslupaa synnytyksille

”Kemissä oli viime vuonna 628 synnytystä. Haemme poikkeuslupaa synnytysten jatkamiseen, sillä OYS:aan ei mahdu satoja uusia synnyttäjiä ja välimatkat ovat pitkät. Asetus merkitsee gynekologien siirtymistä sairaalapäivystykseen, ja siihen on varauduttu uuden viran perustamisella. Pediatritilanne on kaikkialla pohjoisessa huono, mutta takapäivystys järjestyy virkalääkärien ja keikkalääkärien voimin.

Jatkamme myös ympärivuorokautista leikkausvalmiutta. Alueellamme on suuria tehtaita, kaivos, vientisatamia ja vaarallisia aineita kuljettavaa maantieliikennettä, mikä lisää onnettomuuden riskiä. Leikkaustiimin sairaalapäivystys ja kovan ja pehmeän kirurgian takapäivystys tuovat kustannuksia.

Suun terveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystys on tarkoitus järjestää nykyisten hammaslääkärien takapäivystyksenä. Vaatimus tuntuu osin ylimitoitetulta, ja hammaslääkärit ovat itsekin pitäneet sitä tarpeettomana.

Asetus tuo lisää kustannuksia. Jäsenkunnille on silti tulossa ensi vuonna vain prosentin nousu kustannuksissa, mikä on erinomainen saavutus.”

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi

Päivystysleikkaukset loppuvat Savonlinnassa

”Toimintamme muuttuu merkittävästi, sillä joudumme luopumaan päivystysleikkauksista ja keskitymme päiväkirurgiaan ja elektiiviseen kirurgiaan. Myös synnytykset loppuvat vuodenvaihteessa, joten gynekologipäivystyksen tarvetta pohditaan.

Anestesiologit ovat päivystäneet vapaamuotoisesti, ja nyt mietitään, pitäisikö tätä jatkaa ensihoitovalmiuden takia. Lähimpään sairaalaan on 130 kilometriä. Konservatiivisten alojen päivystys jatkuu ennallaan, ja yhteispäivystys on jo keskitetty.

Suun terveydenhuollon päivystys nostaa kustannuksia huomattavasti, sillä se tietää isoja markkinoita yksityisille yrityksille. Itä-Suomessa on jo ennestään hammaslääkärivajausta.

Hammashoidon päivystyksen tarve on ollut vähäistä, ja olisi toivottavaa, että se voitaisiin järjestää alueellisesti yhteistyössä. On erikoista, että synnyttämään voi mennä yli sadan kilometrin päähän, mutta hammashoidon päivystystä pitäisi olla saatavilla omasta sairaanhoitopiiristä.

Kustannusten selvitys on vasta alkamassa, ja paineita on saada aikaan säästöjä.” n

Itä-Savon sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Panu Peitsaro