Päivystyksessä tarvitaan tuntosarvet ja puhelahjoja
Koskaan ei tiedä, kuka astuu sisään. Fyysisen ja sanallisen väkivallan uhka kulkee osana päivystäjien työtä.
– Eräässä keskussairaalassa koin -päivystäjänä uhkaavan tilanteen, kun humalainen potilas heilutti nyrkkejä ja uhkasi lyödä. Tilanne rauhoittui vasta poliisien -saavuttua. -Tuntosarvia tarvitaan myös terveyskeskuksessa. Päihde-ongelmainen ihminen saattaa olla arvaamaton, vaikka vaikuttaisi olevan selvin päin. Yksin suljetun oven takana täytyy pysyä valppaana. VS. ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI JUHO-ANTTI RISSANEN
– Koemme väkivallan uhkaa ajoittain. Työ vaatii tarkkailua ja ennakoimista. Tilanteista selviää useimmiten puhumalla, provosoitua ei saa. Niin sanotut tavalliset ihmiset räiskähtelevät, jopa kiroilevat, kun heidät pyritään ohjaamaan oikeaan hoitopaikkaan. Jos solvauksia jäisi miettimään, ei tätä työtä voisi tehdä. Turhautumista aiheuttaa se, etteivät monet tunnu enää tietävän tai välittävän, miksi päivystys on olemassa. TRIAGEHOITAJAT MARITA LEHTINEN JA AULI JURVANIEMI
Suomen suurimpiin päivystysyksiköihin kuuluva Akuutti24 hoitaa noin 8 000 potilasta kuukaudessa.
– En ole kokenut päivystyksessä fyysistä väkivaltaa, herjauksia olen kuullut sairauden tai päihteiden takia sekavilta potilailta. Kolmen vuoden aikana olen kolme kertaa pyytänyt vartijan paikalle. Työskentelin aiemmin Pietarissa neurologina. Siinä tehtävässä väkivallan uhkaa aiheuttivat vastaavat asiat, muistisairaudet ja alkoholidelirium.
AKUUTTILÄÄKÄRIKSI ERIKOISTUVA DENIS GERASIMENKO
– Olen päässyt vähällä. Keskustelemalla näkee, mihin suuntaan uhkaava tilanne on kehittymässä ja mihin sitä pitää ohjata. Vain pari kertaa minuun on tarrattu kiinni – muistisairas vanhus, ymmärtämättömyyttään. Humalainen riehuja saattaa aamulla pyytää anteeksi käytöstään.
AKUUTTILÄÄKÄRIKSI ERIKOISTUVA HANNE NIVALA
Hälytinlaitteella saa kanto- ja nostoapua tai vartijan nopeasti paikalle.
– Vartija on joskus punainen vaate heille, jotka ovat useammin tekemisissä poliisin tai järjestyksenvalvojan kanssa. Yleensä hoitajia kohtaan aggressiiviset potilaat rauhoittuvat heti vartijan nähdessään. Joskus vartijoille ladellaan hävyttömyyksiä ja uhkailuja, pieniä iskujakin tulee. Kättä pidempää asetta asiakkailla tavataan erittäin harvoin. Levottomimpia aikoja ovat viikonloput ja maanantaiaamut.JÄRJESTYKSENVALVOJA JUHA MÄNNIKKÖ
Potilas huitaisee Liisa Kokkosta kasvoihin. Nuori päivystäjä menee hämilleen. Ei ollut oikeaa syytä kirjoittaa sairauslomaa, joten Kokkonen ei sitä suostunut kirjoittamaan. Esimieheltä ei sympatiaa heru. "No mitäs et kirjoittanut todistusta", hän toteaa. Asia on sillä kuitattu.
Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin ylilääkäri Liisa Kokkonen pitää työturvallisuutta ahkerasti esillä. Kokkosen johtamassa ja perustamassa lahtelaisessa Akuutti24-päivystyksessä ei kirjoiteta todistuksia kenenkään pakottamana. Reseptejä ei kirjoiteta lääkkeille, joilla on myyntiarvoa kadulla.
Tiukka linja on tiedossa, joten päivystyksessä asiaa ei tarvitse usein toistaa. Jos uhkaavia tilanteita tulee, niistä keskustellaan henkilöstön kanssa niin kauan, että ne eivät enää vaivaa mieltä.
Suomen suurimpiin kuuluvaan yhteispäivystyskeskukseen Akuutti24:ään saapuu uusi potilas keskimäärin viiden minuutin välein. Vain hyvin pieni osa käyttäytyy väkivaltaisesti. He ovat yleensä humalassa tai huumeissa, taustalla voi olla myös psykiatrinen sairaus.
Ambulanssi tuo viidenneksen asiakkaista. Jos kyydissä on aggressiivisesti käyttäytyvä henkilö, vartija pyydetään mukaan. Jos kyse on vaikeasti psykoottisesta potilaasta, päivystävä lääkäri voi tehdä tutkimuksen ambulanssissa sairaalatilojen rauhoittamiseksi. Päivystysosastolla joudutaan turvautumaan lepositeisiin hyvin harvoin.
Apua tavalla tai toisella
Kaikki päivystyksessä työskentelevät ovat kasvattaneet tuntosarvet, joilla arvaamattomia tilanteita voi ennakoida.
Triagehoitajat ovat aallonmurtajia, lääkärit kohtaavat väkivallan uhkaa heitä vähemmän. Akuutti24:ssä helmikuisena lauantaina haastatellut lääkärit ja hoitajat pitävät uhkaa pienenä mutta vääjäämättömänä osana päivystystyötä eivätkä ole turhautuneita humalaisten uhoamisiin. Jokainen, joka apua tarvitsee, sitä myös saa. Asenne kuuluu ammattietiikkaan.
Ylilääkäri Liisa Kokkosen mukaan lääkärin kannalta hankalin potilas ei ymmärrä, miksei saa haluamaansa ja ilmoittaa sen jälkeen tietävänsä, missä tämä asuu.
– Riehuja rauhoittuu yleensä puhumalla. Jos lääkäri kokee, että on vaarassa provosoitua suunsoitosta, hän voi pyytää kollegaa jatkamaan potilaan kanssa.
Vartija kuuluu hoitotiimiin
Liisa Kokkosen arvion mukaan väkivallan uhka Lahdessa ei ole lisääntynyt, vaikka potilasmäärät ovat kasvaneet, vaan tilanteiden leimahtamista on pystytty ehkäisemään entistä paremmin.
Henkilöstön turvallisuuteen kiinnitetään Akuutti24:ssä paljon huomiota. Jokaisella on työvuorossa hälytin, ja heidän tarkka sijaintinsa tiedetään jatkuvasti. Vastaanottohuoneissa on poistumistiet, ja tietokoneilla voi tehdä nopean hätäilmoituksen. Ulko-ovien lukitsemista öiseen aikaan mietitään parhaillaan.
Vartijat ovat työyhteisön kiinteitä jäseniä, osa hoitotiimiä ja mukana kuukausikokouksissa. Hoitajia ja lääkäreitä koulutetaan säännöllisesti erilaisilla teemoilla. Turvaa ei voi liikaa korostaa.
Keinoja päivystyksen rauhoittamiseen
› Tiedot yksikön pelisäännöistä näkyville
› Vartijoiden läsnäolo
› Omaisten lukumäärän rajoittaminen
› Ei reseptejä PKV-lääkkeille
› Psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto
› Lisää käytännön vinkkejä tutkimuksesta Keinoja työväkivallan ennaltaehkäisyyn ja hallintaan ensiapu- ja päivystysyksiköissä. Sanna Anttila, Johanna Pulkkinen ja Jouni Kivistö-Rahnasto, Tampereen teknillinen yliopisto 2016.
