1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Pakurikääpä on uskomuslääkinnän uusi hitti
Ajan­kohtai­sta

Pakurikääpä on uskomuslääkinnän uusi hitti

Netissä törmää huikeisiin väittämiin pakurikäävän terveysvaikutuksista. Kliinisen farmakologian asiantuntija arvioi väitteitä.

Pakurikääpä on uskomuslääkinnän uusi hitti Kuva 1 / 1

Pakurikääpä heikentää syöpäkasvainten kasvua, hillitsee tulehduksia ja tuhoaa flunssaviruksia. Tällaisiin väitteisiin netissä törmää, jos etsii tietoa tästä yleisestä lehtipuiden lahottajasta.

Pakurikäävän markkinat avautuivat vajaa vuosi sitten, kun elintarviketurvallisuusvirasto Evira salli sen käytön ravintolisissä ja niihin verrattavissa olevassa pienen mittakaavan käytössä, kuten teessä.

Pakurista leviää terveysväitteitä, joiden tueksi esitetään liutaa tieteellisiä tutkimuksia. Miten vakuuttavia väitteet ovat kliinisen farmakologian asiantuntijan silmin, dosentti Veijo Saano Itä-Suomen yliopistosta?

– Perustelut tukeutuvat parhaimmillaankin vain koeputki- ja eläinkokeisiin, eivät kliinisiin tutkimuksiin. Väitteiden todentaminen vaatisi pitkäkestoisia, ihmisille tehtyjä tutkimuksia.

Saanon mukaan kyseessä on varsin tyypillinen uskomuslääkintä, jossa kuluttajaa harhautetaan näennäistieteellisillä väittämillä.

– On mielenkiintoista, jos aineella todetaan antituumorivaikutus koeputkessa tai koe-eläinmallissa. Tällaisia aineita on tuhansittain. Niistä ehkä joka kymmenes tuhannes saadaan kovalla kehitystyöllä kelvolliseksi ihmisen hoitoon.

Haave paremmasta hyvinvoinnista elää

Uskomuslääkinnän harrastajat pitävät pakurikääpää voimakkaana antioksidanttina ja adaptogeeninä eli rohdoksena, joka tasapainottaa elimistön toimintaa ilman haittavaikutuksia.

Saanon mukaan adaptogeenit ovat hyvin kiistanalainen asia.

– Kaukoidän kulttuureissa adaptogeenin käsite on aika virallinen. Haave hyvinvointia, stressinsietoa ja suorituskykyä parantavasta rohdoksesta on täällä länsimaissakin yleinen, mutta se ei ole toteutunut. Esimerkiksi ginsengistä ei ole voitu osoittaa, että se parantaisi ihmisten hyvinvointia.

Saano huomauttaa, että terveyttä ei voi parantaa syömällä antioksidanttia sisältäviä ravintolisiä. Asiaa on tutkittu paljon. Samoin väite immuniteetin parantamisesta on Saanon mukaan kansanomainen, epätieteellinen käsitys.

– Immuniteettia ei voi laittaa yhdelle akselille, että se olisi parempi tai huonompi. Sen täytyy olla oikeanlaista. Autoimmuunitaudit ovat hyvin voimakkaan immuniteetin seurausta, hän sanoo.

Pakurikäävän tyyppisten kasvien ja rohtojen markkinoinnissa vedotaan usein taustaan kansanlääkinnässä. Saano muistuttaa, että sieltä saa helposti pitkän listan tauteja, joihin rohto voisi auttaa. Rohdoksia on käytetty mitä moninaisimpiin sairauksiin, kun niiden syitä ja mekanismeja ei ole ymmärretty.

– Jos kaikki pakurikäävästä väitetyt hyvät vaikutukset olisivat totta, emme tarvitsisikaan muita lääkkeitä, hän toteaa.

Miia Soininen

Kuva: Pixmac

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot jaettiin

Palkinnot saivat muiden muassa valtakunnallisen PET-keskuksen johtaja, professori Juhani Knuuti ja lääkäri Anni Saukkola.

Ajassa
Kouluterveyskysely: Yksinäisyyden tunne on yleistynyt

Iso osa lapsista ja nuorista on silti tyytyväisiä elämäänsä.

Ajassa
Vilpitöntä tiedettä

Plagiointi on tavallisempaa kuin ­tulosten sepittäminen ja tekaistut havainnot, sanoo Aleksi Tornio.

Tieteessä
Rintakehän sädehoito nuoruudessa ja rintasyöpäriskin arviointi

Lapsuuden tai nuoruuden aikana sädehoitoa rintakehän alueelle saaneista jopa joka kolmannelle kehittyy rintasyöpä 50 ikävuoteen mennessä.

Kolumni
Lääkäri, viestijä

Pandemia-ajan viestinnän jälkipyykkiä pestään varmasti pitkään, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Pääkirjoitus
Kenen haluat päättävän asioistasi?

On väliä, äänestätkö vai et, kirjoittaa Marjo Parkkila-Harju.