• Hertta Vierula

PALKOlta suositus biopsykososiaalisesta selkäkuntoutuksesta

Suosituksella tähdätään kivun kroonistumisen estämiseen.

PALKOlta suositus biopsykososiaalisesta selkäkuntoutuksesta Kuva 1 / 1

Selkäkivun pitkittyessä tai toistuessa tavanomaiseen biolääketieteelliseen malliin perustuvan hoidon ja kuntoutuksen keinot eivät enää ole riittäviä. Viimeistään kuuden viikon kohdalla oireiden alkamisesta pitää kartoittaa henkilöön tai hänen ympäristöönsä liittyvät tekijät, jotka voivat estää paranemisen tai hidastaa sitä.

Tämä on keskeinen viesti suosituksessa, jonka Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) hyväksyi hiljattain.

Tavanomaisessa biolääketieteellisessä mallissa tavoitteena on sairauden tai vamman hoitaminen. Tämä riittää yleensä selkäkivun alkuvaiheessa. Biopsykososiaalisessa kuntoutuksessa huomioidaan myös ne ympäristö- ja yksilötekijät, joihin vaikuttamalla voidaan vähentää sairaudesta aiheutuvaa toimintakyvyn alenemaa.

PALKOn pääsihteerin Ilona Autti-Rämö totea PALKOn tiedotteessa, että niin terveydenhuollon ammattihenkilöiden kuin suuren yleisönkin asennoitumisen selkäkipuun pitäisi muuttua. Lepo ja toiminnan välttäminen eivät paranna pitkittyvää epäspesifistä selkäkipua. Kuntoutuksessa pitää huomioida myös kipua ylläpitävät psykologiset tekijät ja vahvistettava luottamusta omaan kyvykkyyteen toimia siten, ettei kipu hallitse päivittäisiä toimintoja, eikä sitä koeta terveyttä uhkaavana.

Lähes puolet suomalaisista kärsii selkäsärystä kuukausittain ja se on kolmanneksi yleisin syy käyntiin terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Suurimmalla osalla vaiva paranee muutamassa viikossa ilman erityisiä terveydenhuollon toimenpiteitä, mutta pienellä joukolla kipu on vaarassa pitkittyä ja kroonistua. PALKOn suositus pyrkii vaikuttamaan tälle ryhmälle tarjottavaan hoitoon ja kuntoutukseen.

Viime vuonna noin 21 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa selkäkivun takia. Noin 18 500 ihmistä oli työkyvyttömyyseläkkeellä selkäkivun vuoksi. Selkäkivun ja -sairauksien vuoksi maksettiin päivärahoja ja eläkkeitä lähes 300 miljoonaa euroa.

kuva: Fotolia

Lisää aiheesta

Lantion kiintokulma voi olla yhteydessä lonkkasairauksiin
Uusi suositusluonnos korostaa selkäkuntoutuksen psykososiaalista puolta
Milloin selkäkivun taustalla on tulehduksellinen sairaus?

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Kommentti
Pitää huomata ja haluta

– Moni meistä voi vaikuttaa vanhuksen kohtaloon, kirjoittaa Heidi Wikström.

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Ajassa
Kuntodoping jää helposti huomaamatta

Kuntodoping on tuttu ilmiö myös lapsettomuusongelmista kärsivien pariskuntien kanssa työskentelevälle naistentautien erikoislääkäri Varpu Rannalle.

Liitossa
Kenen kuuluu maksaa Kanta-palveluista?

Yksi Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteista on siirtää Kanta-palveluiden käyttö­kustannukset valtiolle.

Pääkirjoitus
Hoivakotiin kuuluu lääkäri

Pitääkö huonokuntoisen ja muistisairaan ikäihmisen lähteä hoivakodista terveysasemalle päästäkseen lääkäriin? kysyy Pekka Nykänen.

Liitossa
Vastaanotto kuuluu potilaalle

– Tilastointi on järkevää vain, jos dataa käytetään toiminnan kehittämiseen, kirjoittaa Katri Männikkö.

Tieteessä
Akuutin umpilisäketulehduksen hoidossa tarvitaan tarkempia diagnooseja

Varjoainetehosteisella tietokonetomografiatutkimuksella saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus riippumatta radiologin kokemuksesta.