Vantaa, Kerava ja Tuusula osallistuivat viime talvena THL:n pilottiprojektiin, jossa mm. influenssan vuoksi tehtyjen käyntien käyntisyykoodit poimittiin automaattisesti terveyskeskuksen tietojärjestelmästä ja lähetettiin kerran vuorokaudessa THL:ään.

Influenssa A(H1N1) -pandemia vauhditti avohoidon valtakunnallisen käyntisyiden seurantajärjestelmän toteuttamista. Huomenna Lääkärilehdessä julkaistavassa pandemiasta tehdyssä analyysissa tutkijat pitävät käyntisyiden seurantajärjestelmän kehittämistä välttämättömänä.

Työ alkoi viime talvena. Vantaa, Kerava ja Tuusula osallistuivat THL:n pilottiprojektiin, jossa mm. influenssan vuoksi tehtyjen käyntien käyntisyykoodit poimittiin automaattisesti terveyskeskuksen tietojärjestelmästä ja lähetettiin kerran vuorokaudessa THL:ään. Projekti jatkunee nyt loppukesästä.

– Seurantajärjestelmän laaja kehittäminen edellyttää, että perusterveydenhuollon käyttämiin tietojärjestelmiin saadaan poimintaohjelma. Sen kerran vuorokaudessa automaattisesti poimima tieto voidaan lähettää salattuna THL:ään, sanoo tutkimusprofessori Petri Ruutu THL:stä.

THL analysoi terveyskeskuksista eri puolilta Suomea tulevat tiedot ja näin voidaan havaita mm. influenssan tai ripulitautien takia tehtyjen käyntien äkilliset lisääntymiset.

– Järjestelmän avulla pystytään automatisoidusti havaitsemaan esimerkiksi influenssaepidemian alku ja seuraamaan, miten käynnit kuormittavat perusterveydenhuoltoa. Toimintaan kuuluu saadun tiedon nopea palauteraportti terveyskeskukseen ja sairaanhoitopiiriin, Ruutu kertoo.

Samalla voidaan myös mm. tutkia hoitotakuun toteutumista.

Pandemia osoitti järjestelmän tarpeen

Perusterveydenhuollon tietojärjestelmiin merkitään jo nyt monessa terveyskeskuksessa potilaan perustiedot, käyntisyiden koodit ja toteutunut hoito. Tiedot ovat hyödyllisiä terveyskeskuksen oman toiminnan arvioinnissa ja suunnittelussa. Käyntisyitä koodataan jo mm. Salon terveyskeskuksessa.

EU-maissa on runsaasti toimivia käyntisyiden seurannan malleja. Suomessa valtakunnallisen seurantajärjestelmän kehittäminen on ollut kiinni sekä resursseista että tahdosta.

– Terveydenhuollon toimijat ymmärsivät influenssapandemian ensimmäisen aallon epidemian jälkeen, että seurantajärjestelmää tarvitaan myös Suomessa, Ruutu huomauttaa.

Ulla Toikkanen

Kuva: Pixmac