EU-komissio ehdottaa, että valtioiden rajat ylittäviä terveysuhkia alettaisiin torjua nykyistä enemmän EU:n yhteisin toimin. Ehdotus veisi päätösvaltaa Suomesta Brysseliin.

EU-komissio ehdottaa, että valtioiden rajat ylittäviä terveysuhkia alettaisiin torjua nykyistä enemmän EU:n yhteisin toimin. Ehdotus kaventaisi EU-maiden omaa toimivaltaa esimerkiksi pandemian kaltaisissa kriiseissä, joissa voidaan tarvita nopeita päätöksiä ja toimintaa.

– Meidän järjestelmämme näkökulmasta on aivan käänteentekevää, että Brysselistä ruvettaisiin johtamaan valmiusasioita Suomessa. Meillä koko järjestelmä perustuu siihen, että toiminnasta vastaavat häiriötilanteissakin ne sairaalat ja muut tahot, jotka siitä vastaavat normaalisti, sanoo valmiusjohtaja Olli Haikala sosiaali- ja terveysministeriöstä.

EU-komission ehdottama päätös sääntelisi vakavien terveysuhkien seurantaa, torjuntaa ja niihin liittyvää valmiussuunnittelua. Uhat voivat olla esimerkiksi tartuntatauteja, muita biologisia tai kemiallisia uhkia, mutta myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia helle-, pakkas- ja myrskyuhkia.

Ehdotus koskisi myös rokotteiden yhteishankintaa ja tartuntatautien jatkuvaa seurantaa, varhaisvaroitusjärjestelmän perustamista ja uhkiin reagoimisen yhteensovittamista. Se koskisi myös komission hyväksymiä yhteisiä tilapäisiä kansanterveystoimia ja yhteistä kriisiviestintää.

Kunkin jäsenvaltion pitäisi myös raportoida komissiolle terveydenhuollon valmiussuunnittelusta ja huoltovarmuudesta sekä vähemmän kiireellisissä tilanteissa kuulla muita jäsenvaltioita, ennen kuin ryhtyy kansanterveystoimiin uhan torjumiseksi.

Haikalan mukaan raportointi ja kuuleminen aiheuttaisivat valtavan byrokratian.

Valtioneuvosto lähettää ehdotusta koskevan kirjelmän eduskunnalle. Ehdotuksen arvioidaan hidastavan ja heikentävän alueellista ja paikallista riskinhallintaa ja kriisiviestintää. Sen sijaan tulisi kehittää EU:n yhteistä kriisivalmiutta vapaaehtoisuuden pohjalta.

Suvi Sariola
Kuva: Pixmac / Frank Peters