Pandemrix-rokotteen saaneilla 4–19-vuotiailla oli moninkertaisesti lisääntynyt riski sairastua narkolepsiaan rokotusta seuraavan kahdeksan kuukauden aikana verrattuna samanikäisiin rokottamattomiin.

Tähän astisen selvitystyön perusteella Kansallinen narkolepsiatyöryhmä pitää todennäköisenä, että talvella 2009–10 annettu Pandemrix-rokotus myötävaikutti Suomessa 4–19-vuotiailla havaittuun narkolepsiatapausten määrän kasvuun, todennäköisimmin yhteisvaikutuksessa jonkin muun tekijän kanssa.

Toistaiseksi ei ole viitteitä siitä, että narkolepsiaan sairastuminen johtuisi Suomessa käytetyistä rokote-eristä. Tulokset käyvät ilmi työryhmän väliraportista.

Pandemrix-rokotuksen ja narkolepsian yhteyttä on selvitetty kattavien rekisteritietojen perusteella. Sairaaloiden potilasrekistereistä kerätty tieto kaikista vuosina 2009–10 narkolepsiaan sairastuneista yhdistettiin perusterveydenhuollosta saatuihin pandemiarokotustietoihin.

Havaittu yhteys on niin selvä, että mikään muu taustalla vaikuttava ns. sekoittava tekijä tuskin voi selittää taudin lisääntymistä.

Suomessa sairastui vuosina 2009–10 narkolepsiaan 60 iältään 4–19-vuotiasta lasta ja nuorta.

Sairastuneista 52 eli lähes 90 prosenttia oli saanut Pandemrix-rokotteen, kun rokotuskattavuus koko ikäryhmässä oli 70 prosenttia.

Alustavien tulosten mukaan Pandemrix-rokotteita saaneiden 4–19-vuotiaiden riski sairastua narkolepsiaan oli yhdeksänkertainen samanikäisiin rokottamattomiin verrattuna. Selvimmin riski lisääntyi 5–15-vuotiailla.

Alle 4-vuotiailla ei ole todettu yhtään tapausta. Yli 19-vuotiaat eivät myöskään ole sairastuneet narkolepsiaan aiempaa enemmän eikä rokotuksen havaittu vaikuttavan riskiin sairastua.

Vuonna 2009 Suomen kanssa samanlaista pandemiarokotetta käyttäneissä maissa narkolepsiaan sairastuneiden lasten ja nuorten määrän on todettu kasvaneen Suomen lisäksi vain Ruotsissa ja Islannissa. Toisin kuin Suomessa, Islannissa narkolepsiaa on todettu tavallista selvästi enemmän myös rokottamattomilla lapsilla ja nuorilla.

Yhteys narkolepsian ja rokotteen välillä vaatii lisäselvityksiä

Lähikuukausina Suomessa varmistetaan nyt esitetyt rekisteripohjaisen tutkimuksen alustavat tulokset. Jatkotutkimuksissa kiinnitetään suurta huomiota rokotuksen kanssa ajallisesti lähekkäin osuneiden infektioiden ja muiden ärsykkeiden tunnistamiseen sekä mahdollisten yhteisvaikutusten merkityksen selvittämiseen.

Lisäksi epidemiologisissa, immunologisissa ja geneettisissä tutkimuksissa selvitetään narkolepsian puhkeamiseen vaikuttaneita lisätekijöitä. Immunologisten tutkimusten keskeisin tavoite on selvittää, eroavatko narkolepsiaan sairastuneiden tai perimältään narkolepsian riskiryhmään kuuluvien lasten ja nuorten immuunivasteet Pandemrix-rokotteen aineosille ja sikainfluenssavirukselle muiden lasten ja nuorten immuunivasteista.

Erittäin tärkeää on selvittää, onko yhteys havaittavissa muuallakin kuin Suomessa. Suomi osallistuu myös useassa EU-maassa toteutettavaan tapaus-verrokkitutkimukseen, jossa selvitetään pandemiarokotteen ja muiden riskitekijöiden osuutta narkolepsian puhkeamiseen.

THL:n ylläpitämään rokotusten haittavaikutusrekisteriin oli 24.1.2011 mennessä ilmoitettu 57 Pandemrix-rokotuksen jälkeen ilmennyttä narkolepsia-katapleksiatapausta, joista 54 oli rokotettaessa 4–19-vuotiaita. Kansallisen narkolepsiatyöryhmän loppuraportti valmistuu elokuun lopussa.

Kuva: Pixmac