Soluviljelyyn perustuvia koemalleja voidaan hyödyntää lääkeaine-ehdokkaiden biologisten vaikutusten ennakoinnissa.

Susann Björk kehitti väitöstutkimuksessa soluperustaisia koemalleja ja menetelmiä lääkevaikutusten mittaamiseksi. Hän kehitti muun muassa biokemiallisen mittausmenetelmän, jonka avulla voidaan ennustaa, miten paljon lääkeaineet supistavat tai laajentavat verisuonia.

– Lääkekehityksessä käytettävät solumallit on tunnettava hyvin tarkasti, jotta niiden avulla voidaan saada luotettavia lääkeaineiden biologisia vaikutuksia ennustavia tuloksia, Björk painottaa.

Verenpainetta voidaan muun muassa alentaa lääkkeillä, jotka vaikuttavat aivoissa alfa2-adrenergisiin reseptoreihin. Samalla lääke kuitenkin vaikuttaa myös verisuonten sileälihassolujen samaan reseptoriperheeseen kuuluviin reseptoreihin, jotka puolestaan supistavat verisuonia ja nostavat verenpainetta.

Björkin mukaan siksi olisi hyödyllistä kehittää lääkkeitä, jotka vaikuttavat tarkasti vain tiettyyn reseptorialatyyppiin. Vaikutuksiltaan tarkemmin kohdistetuilta lääkeaineilta voidaan odottaa parempaa tehoa ja vähemmän haittoja.

Soluviljelyyn perustuvia koemalleja voidaan hyödyntää lääkeaine-ehdokkaiden biologisten vaikutusten ennakoinnissa.

FM Susann Björkin väitös Solumallien käyttö alfa2-adrenergisten reseptorien karakterisoinnissa lääkekohteina (Cell model systems in characterizing alpha2-adrenoceptors as drug targets) tarkastetaan 30.5.2014 Turun yliopistossa.

Kuva: Panthermedia