Pään vammojen arviointiin sopii esimerkiksi SCAT3-arviointilomake, tutkijalääkäri Teemu Luoto sanoo. Aivotärähdyksen jälkeen urheiluun tulee palata nousujohteisesti asteittain.

– Jo epäilykin aivotärähdyksestä ­edellyttää, että urheilija siirretään sivuun ja suoritus keskeytetään, painottaa tutkijalääkäri Teemu Luoto TAYS:sta.

Suomessa urheilijoille sattuu arviolta noin 180 aivotärähdystä päivittäin. Valtaosa toipuu yksittäisestä aivo­tärähdyksestä oireettomaksi kymmenen vuorokauden aikana. Joka kymmenes urheilija kärsii pitkittyneestä oireilusta, kuten päänsärystä, väsymyksestä, masennuksesta sekä keskittymis- ja uniongelmista. Aiemmat aivotärähdykset voivat pitkittää toipumista, ja liian aikainen urheilun aloittaminen taas suurentaa uusien aivotärähdysten riskiä.

– Pään vamman vakavuus arvioidaan ensin tapahtumapaikalla. Jos oireet viittaavat aivotärähdykseen, urheilijaa ei saa päästää takaisin kilpailemaan saman vuorokauden aikana. Tässä tilanteessa tarkemman kliinisen tutkimuksen suorittaminen on aiheellista, Luoto toteaa.

Käytettävissä on Luodon jokin aika sitten suomentama Sport Consussion Assessment Tool (SCAT3) -työväline. 
Se on jo tällä kaudella otettu osaksi pään vammojen arviointia muun muassa jääkiekon SM-liigassa. SCAT3:n suomenkielinen versio löytyy UKK-instituutin ylläpitämiltä verkkosivuilta. Työkalun käyttämistä on tänä vuonna opetettu muun muassa Jääkiekkoliiton koulutustilaisuuksissa.

– Aivotärähdyksen jälkeen urheiluun tulee palata nousujohteisesti asteittain. Rasituksen tasossa tulisi pyrkiä henkiseen ja fyysiseen oireettomuuteen. Ei siis lääkityksellä väkisin kentille, neuvoo Teemu Luoto.

Ulla Järvi
Kuva: Panthermedia