1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Pelko huumeiden käyttäjiä kohtaan on vähentynyt
Ajan­kohtai­sta

Pelko huumeiden käyttäjiä kohtaan on vähentynyt

Yli puolet alle 35-vuotiaista suomalaisista tuntee henkilökohtaisesti jonkun huumeiden käyttäjän, selviää THL:n vuoden 2018 Huumekyselystä.

Pelko huumeiden käyttäjiä kohtaan on vähentynyt Kuva 1 / 1 Kuva: ADOBE/AOP

Huumeiden käyttäjiä tunnetaan enemmän ja samalla pelätään vähemmän, selviää THL:n vuoden 2018 Huumekyselystä.

– Huumeet ovat tulleet entistä tutummaksi ilmiöksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhä useammalla on henkilökohtaista kosketuspintaa huumeiden käyttöön joko oman tai tuntemiensa ihmisten kokemusten kautta, kertoo tiedotteessa tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen THL:stä.

Hakkaraisen mukaan se, että huumeiden käyttö on aiempaa tutumpi ilmiö, vaikuttaa myös huumeiden käyttäjiin liittyviin pelkoihin.

Vuoden 2018 Huumekyselyssä 19 prosenttia vastaajista pelkäsi joutuvansa väkivallan kohteeksi muiden ihmisten huumeiden käytön vuoksi, kun vielä vuosituhannen alussa niin koki peräti 40 prosenttia vastaajista.

Huumekyselyn mukaan suuri osa, noin 80 prosenttia vastaajista hyväksyy huumeiden käyttäjille tarkoitetut terveysneuvontapisteet. Opioidiriippuvaisten hoidossa käytettävät korvaavat lääkkeet hyväksyy 65 prosenttia vastaajista.

Huumeiden käyttöhuoneisiin suhtaudutaan edellä mainittuja varauksellisemmin. Silti noin puolet hyväksyy ne täysin tai osittain.

– Suomalaisilla näyttää olevan valmiutta hyväksyä myös uusia toimenpiteitä huumehaittojen vähentämiseksi, Hakkarainen toteaa.

Lähes 90 prosenttia vastaajista hyväksyy esimerkiksi työpaikkojen huumetestit.

Huumeiden lisääntynyt käyttö voi johtaa terveysongelmien kasvuun

Kyselyn mukaan huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet ja esimerkiksi yhä suurempi osa kannabista kokeilleista on jatkanut sen käyttöä. Kehitys näkyy varsinkin 25–34-vuotiailla nuorilla aikuisilla ja erityisesti ikäryhmän naisilla. Huumeiden kokeilu ja käyttö on silti naisilla harvinaisempaa kuin miehillä.

Huumeiden käytöstä aiheutuneet terveysongelmat ovat lisääntyneet samassa ikäryhmässä. Kymmenen vuotta sitten terveysongelmia oli kahdella prosentilla 25–34-vuotiaiden ikäryhmästä, mutta vuonna 2018 osuus oli noussut viiteen prosenttiin.

Lue myös

Noin kolme prosenttia vuoden 2018 vastaajista raportoi olleensa hoidossa päihteiden käytön takia. Aiemmin miehet olivat olleet hoidossa useammin kuin naiset, mutta ero oli tasoittunut vuonna 2018.

– Vaikka huumeiden käyttöön liittyvistä haitoista raportoivien osuus ei toistaiseksi kovin korkea olekaan, kehityssuuntaan on syytä kiinnittää huomiota. Jos huumeiden käyttö yleistyy edelleen, todennäköisesti myös erilaiset haitat ja palvelutarpeet lisääntyvät. Tilanteen hallitsemiseksi täytyy kehittää uusia keinoja ja toimintatapoja, sanoo THL:n erikoistutkija Karoliina Karjalainen.

THL:n Päihdetutkimuksen postikyselyä on toistettu noin neljän vuoden välein vuodesta 1992 alkaen. Vuoden 2018 Päihdetutkimukseen vastasi 3 229 suomalaista. Vastaajat olivat iältään 15–69-vuotiaita.

Kirjoittajat
Tuomas Keränen

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Potilaan aika

Ehkä huokaisen väärässä kohtaa tai katson huolestuneen näköisesti potilaan laboratoriovastauksia, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Uusi Lastensairaala paransi perheiden tyytyväisyyttä

– Hoidon perhekeskeisyys ja vanhempien läsnäolo toteutuvat nyt uudella ­tavalla, sanoo Lasten ja nuorten sairauksien linjajohtaja, lastenlääkäri Pekka Lahdenne.

Tiedepääkirjoitus
Pamoja tulinde maisha – yhdessä säästämme elämää

Kongon demokraattisessa tasavallassa ebolatautiepidemia alkoi yli vuosi sitten ja marraskuun 2019 loppuun mennessä infektioon on sairastunut 3 304 potilasta ja kuollut 2 199, Veli-Jukka Anttila kirjoittaa.

Ajassa
Apotti laajenee pääkaupunkiseudulla

– Alkuun oli pelonsekainen fiilis, sanoo Uudessa lastensairaalassa työskentelevä Mikael Kuitunen.

Ajassa
Miksi ei Potilasturvallisuuskeskus?

Vaasassa perustettiin viime vuonna keskus, joka on saanut enemmän ­huomiota nimestään kuin tehtävästään.

Pääkirjoitus
Yleislääketieteen rajat hämärtyvät

Yleislääkärien keskittyminen suppeampiin kokonaisuuksiin tulee väistämättä tarpeelliseksi, kirjoittaa Petja Orre.