Synnytyskanavan tilavuutta selvittävät pelvimetriamittaukset ennustavat huonosti synnytyksen pysähtymistä tai imukupin käytön tarvetta alatiesynnytyksen loppuvaiheessa.

Fetopelvinen indeksi ei osoittautunut ennustuskyvyltään pelvimetriaa paremmaksi. Synnytyskanavan tilavuutta selvittävät pelvimetriamittaukset ennustavat huonosti synnytyksen pysähtymistä tai imukupin käytön tarvetta alatiesynnytyksen loppuvaiheessa, havaitsi LL Ulla Korhonen väitöstutkimuksessaan.

Pelvimetriassa käytetyt mittaukset olivat oikein mitattuja, mutta erityisesti lantion ala-aukeaman mittauksissa tulokset voivat vaihdella merkittävästi eri mittaajilla.

Synnytyksen pysähtymisestä johtuvan keisarileikkauksen ennustamista pelvimetrian ja fetopelvisen indeksin avulla tutkittiin 274 alatiesynnytykselle altistetun synnyttäjän aineistolla tehdyssä takautuvassa tutkimuksessa.

Jos sikiön päänympäryksen koko huomioitiin, lantion yläaukeaman ympärysmitan osuvuus pysähtyneen synnytyksen ennustajana osoittautui kohtalaiseksi, mutta näitäkään mittauksia ei voida suositella sellaisenaan käytettäväksi synnytystavasta päätettäessä.

Imukupin käytön tarvetta alatiesynnytyksen loppuvaiheessa selvitettiin 226 synnyttäjän aineistolla. Lantion koko ei vaikuttanut imukupin käytön tarpeeseen eikä pelvimetriasta saatuja mittoja suositella tutkimuksen perusteella huomioitavaksi imukuppiavusteisesta alatiesynnytyksestä päätettäessä.

Synnyttäjiä lähetetään usein erikoissairaanhoitoon synnytystavan arviointia varten silloin, kun edellisessä synnytyksessä on päädytty leikkaukseen tai kun epäillään epäsuhtaa. Aiempien tutkimusten perusteella on todettu, että keisarileikkaukseen päätyneistä äideistä jopa 80 %:lla seuraavat synnytykset onnistuvat alateitse. Jos keisarileikkauksen syynä on ollut epäsuhta, puolet äideistä synnyttää myöhemmin onnistuneesti alakautta.

LL Ulla Korhosen väitöskirja Maternal pelvis, feto-pelvic index and labor dystocia tarkastetaan 12.9.2014 Itä-Suomen yliopistossa. Kuva: Panthermedia