Suomalaisella lääketieteen osaamisella on kysyntää arabimaissa. Pikavoittoja ei ­kuitenkaan kannata odottaa.

Yleensä HUS:n tutkimusjohtaja ja Helsingin yliopiston professori Anne Pitkäranta poistaa rekrytointiyritysten sähköpostit. Yksi sähköpostiviesti kuitenkin kiinnitti hänen huomionsa.

Vastauksesta alkoi yli vuoden rekrytointiprosessi, jonka seurauksena Pitkäranta vietti viime vuoden Qatarissa perustamassa maan ensimmäistä valtiollista lääketieteellistä tiedekuntaa.

– Tarinan opetus on, että kannattaa tarttua kiinnostaviin sähköposteihin, hän sanoo.

Qatarissa Pitkärannan tehtävä oli laatia opetussuunnitelma, palkata opettajat ensimmäiseksi vuodeksi sekä valmistella opetustilat ja -välineet. Suurin työ oli opetussuunnitelman laatimisessa. Pitkäranta oli juuri johtanut Helsingin yliopistossa lääketieteellisen tiedekunnan opintosuunnitelman uudistustyötä, joten suunnitelman teko oli tuoreessa muistissa.

– Helsingin yliopistossa ajattelin monta kertaa, että voi kun pääsisi tekemään tätä puhtaalta pöydältä.

Sairaalassa työskenteli sata kansallisuutta

Anne Pitkärannan Persianlahdelle houkutteli ennen kaikkea akateeminen kiinnostus. Sen sijaan turkulaisen sairaala Neon johtava lääkäri ja ortopedi Jussi Rantanen sekä Helsinki Hospitalin toimitusjohtaja ja neurokirurgi Esa-Pekka Pälvimäki matkustivat maihin kaupallisten syiden takia.

Molempien tavoite on sama: saada perustettua sairaalat Arabiemiraatteihin, kouluttaa ja konsultoida sekä lennättää potilaita Suomeen hoidettaviksi. Neo neuvottelee myös Bahrainin olympiakomitean kanssa urheilusairaalan perustamisesta Bahrainiin.

Koska sairaaloiden perustaminen on useamman vuoden projekti, Rantanen ja Pälvimäki tekevät kliinistä työtä paikallisissa sairaaloissa.

– On mielenkiintoista nähdä sairaala, jossa työskentelee sata kansallisuutta, sanoo Pälvimäki.

Sukupuolikysymys oli joillekin vaikea

Kulttuurieroja maissa on ja toisaalta ei ole. Lääkärin työ on kaikkialla samanlaista, mutta sitä ympäröivä kulttuuri ja olosuhteet eroavat.

– Sairaalassa meno on kuin 1980-luvulla, hyvin byrokraattista. Polven tähystyksessä minulla on apuna yhdeksän ihmistä, kun Suomessa selviän kolmella, sanoo Jussi Rantanen.

Lääketieteen alojenkin välillä on eroja. Esa-Pekka Pälvimäki kertoo, että samaan aikaan kun lapsille on tarjolla ultramodernit dialyysilaitteet, neurokirurgiset salit voivat olla erittäin vaatimattomia.

– Jos he päättävät panostaa johonkin, silloin teknologia on viimeisen päälle.

Anne Pitkäranta ei törmännyt vaikeuksiin sukupuolensa takia. Sen sijaan monelle paikalliselle opettajalle oli kova paikka, että lääketieteellisestä tiedekunnasta haluttiin laitos, jossa naiset ja miehet opiskelevat yhdessä.

– Nuorille asia ei ollut mikään ongelma, mutta osalle opettajista muutos oli vaikea.

Suhteen luominen vie aikaa

Kaikki lääketieteen osaamista Persianlahden maihin vievät sanovat, että vaikka markkina-alue on taloudellisesti kiinnostava, pikavoitoista on turha haaveilla. Asioista ei sovita kuten Suomessa. Ensiksi on tärkeää luoda luottamukselliset suhteet, vasta sen jälkeen puhutaan rahasta ja sopimuksista. Kaksi vuotta menee helposti teen juomisessa.

– Tämä on ollut pitkä kärsivällisyyskoulu, enkä ole kovin kärsivällinen ihminen, naurahtaa Rantanen.

Kysyntää suomalaiselle terveydenhuollon ja sairaanhoidon osaamiselle kuitenkin on. Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisiä. Ylipaino on yleistä, ruokavalio epäterveellinen ja liikunta vähäistä.

– Terveysongelmat ovat niin mittavia, että jos niihin ei pian puututa, ne vaikuttavat yhteiskunnissa kaikkeen kehitykseen, arvioi Pälvimäki.

Pohjois-Karjala-projekti kantaa Suomen mainetta kansanterveyden mullistajana edelleen. Anne Pitkäranta sanoo, että pohjoismaista terveydenhuoltoa ja koulutusta tunnutaan arvostavan maissa muutenkin.

– Siellä on nähty yhdysvaltalainen yksityismalli, joten he haluavat toisenlaisen järjestelmän.

Sairaanhoitajille suomalaista koulutusta

Sairaala Neon ja Helsinki Hospitalin tarkoitus on, että ne voisivat kouluttaa Suomessa Persianlahden maiden lääkäreitä ja sairaanhoitajia.

– Hoitokulttuurin muutos on niin hidasta, että uudet asiat on nähtävä itse. Esimerkiksi spinaalipuudutuksessa ei tarvitse rutiininomaisesti katetroida vain siksi, että niin on aina tehty, Rantanen huomauttaa.

Erityisesti sairaanhoitajat tarvitsisivat uudenlaista koulutusta. Suomalaiset sairaanhoitajat ovat itsenäisiä moniosaajia, Dubaissa hoitajat on koulutettu tekemään vain yhtä asiaa.

– Sairaalamaailmassa hoitajat hallinnoivat hoitoprosessia, kun lääkärit pitäytyvät hoidossa. Siksi on tärkeää keskittyä hoitajien kouluttamiseen, sanoo Rantanen.

Käsitys pääsykokeista meni uusiksi

Anne Pitkärannan mielestä komennus ulkomaille muutti ajattelua Suomesta.

– Aiemmin puolustin pääsykoejärjestelmäämme. Nyt ajattelen, että on resurssien hukkaamista järjestää pääsykokeita, jotka mittaavat samoja asioita kuin lukiomme.

Pitkäranta kehitti Qatarissa järjestelmän, jossa opiskelijat valikoidaan koulumenestyksen ja haastattelujen avulla.

Pitkäranta olisi voinut jäädä kolmeksi vuodeksi maahan, mutta uusi työ HUS:n tutkimusjohtajana houkutteli takaisin Suomeen.

– Jos on kiinnostusta, suomalaislääkäreiden kannattaa lähteä kansainvälisiin rekrytointeihin mukaan. Se rikastuttaa osaamista ja avaa uusia näkökulmia Suomeen.

Valtio tukee vientiä Persianlahden maihin

Suomen valtio tukee lääketiede- ja terveysteknologiayritysten vientiä FinlandCare-ohjelman kautta. Sen rahoitus tulee Finprosta eli muun muassa Tekesiltä ja eri ministeriöiltä.

Ohjelmassa on mukana noin 50 yritystä, joista parikymmentä on luonut parin vuoden ajan yhteyksiä Persianlahden maihin.

FinlandCaren johtoryhmän puheenjohtaja ja työterveyspalveluita tarjoavan Aino Healthin toimitusjohtaja Jyrki Eklund sanoo, että suurin hyöty ohjelmasta yrityksille on se, että se avaa korkean poliittisen tason ovia.

– Yritysten olisi vaikea päästä asioimaan ylätason toimijoiden, kuten terveysministereiden kanssa. Valtiollisia suhteita arvostetaan maissa paljon, Eklund selittää.

FinlandCare tarjoaa vientiä suunnitteleville yrityksille suhteiden lisäksi markkina-alueen perustietoa, kuten mitä terveysteknologiaa ja -osaamista maissa tarvitaan ja miten tarjouskilpailuihin osallistutaan. Tavoite on, että suomalaiset yritykset muodostaisivat suuria yhteenliittymiä, jolloin ne voisivat osallistua isoihin tarjouskilpailuihin.

– Kansainvälisessä mittakaavassa suomalaisyritykset ovat pieniä. Yhteistyö suomalaistoimijoiden kesken auttaa kilpailemaan suuremmista kokonaisuuksista. Mukaan voisi tulla lisää esimerkiksi kasvuyrityksiä, Eklund vinkkaa.

Terveysteknologian vienti kasvaa

› Suomalaista terveysteknologiaa vietiin vuonna 2015 ulkomaille 1,92 miljardin euron arvosta.

› Terveysteknologian vienti on harvoja aloja, joka kasvaa taantumassa. Viime vuonna vienti kasvoi 6,6 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. 20 vuoden aikana vienti on viisinkertaistunut.

› Erityisen paljon, 16 prosenttia, kasvoi in vitro -diagnostiikka eli potilaasta otettujen lääketieteellisten näytteiden diagnostiikka.

› Eniten suomalaista terveysteknologiaa ostavat Euroopan maat ja Yhdysvallat. Ala työllistää Suomessa 10 000 henkilöä.

Lähde: Terveysteknologian liitto FIHTA