Yhteiset ruoka- ja kahvitauot, merkkipäivien ­muistaminen, muiden ­ammattiryhmien ­arvostaminen – muun muassa tällaiset seikat hitsaavat terveydenhuollon työyhteisöä yhteen.

Millainen työilmapiiri terveydenhuollossa vallitsee? TAYS:ssa selvitelty kiusaamistapaus toi vuodenvaihteessa julkisuuteen kuvaa huonosta hengestä ja jopa fyysisestä kiusaamisesta.

Tilastot kuitenkin kertovat toista. Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimuksen mukaan vain harva lääkäri kokee työyhteisön toimimattomuuden ongelmaksi.

Työpaikan ihmissuhdeongelmat ja liian vähäinen yhteistyö jäivät tutkimuksessa häntäpäähän lääkäreiden listatessa työnsä kuormitustekijöitä. Esimerkiksi tietotekniikkapulmat ja jatkuva kiire koetaan huomattavasti suuremmiksi ongelmiksi.

− Saman tutkimuksen vielä julkaisemattomat tulokset kertovat, että 9 prosenttia lääkäreistä koki olleensa henkisen kiusaamisen kohteena työssään viimeisen vuoden aikana. Eri työpaikoista eniten henkistä väkivaltaa olivat kohdanneet valtion virastossa tai laitoksessa työskentelevät lääkärit, tutkija Piitu Parmanne Lääkäriliitosta kertoo.

Luvut eivät ole ainakaan suurempia kuin kaikkien alojen työntekijöillä keskimäärin. Noin 17 prosenttia suomalaispalkansaajista kertoi olleensa kiusaamisen kohteena tällä hetkellä tai aiemmin nykyisessä työpaikassaan, kun Tilastokeskus selvitti asiaa vuonna 2013.

Työterveyslaitos on myöntänyt Mielekäs-mainintoja sote-sektorin pidetyille ja vetovoimaisille työpaikoille. Palkittujen joukossa ovat olleet muun muassa Satakunnan keskussairaalan päivystys Porissa, tamperelainen Tullinkulman Työterveys ja vantaalainen Kartanonkosken neuvola. Niiden hyvä henki on työntekijöiden mukaan rakentunut tällä tavoin:

"Arvostus luo yhteishenkeä"

Janne Kekki, ylilääkäri

päivystys, Satakunnan keskussairaala

"Meidän työyhteisössämme uudistuminen on jatkuva olotila. Muutokset voivat totta kai olla rasitekin, mutta hyvin toteutettuina ne lisäävät yhteishenkeä. Kun päämäärä on kaikkien tiedossa ja lopputulos hyvä, muutoksessa on motivoivaa olla mukana.

Tärkeää on, että kaikki voivat vaikuttaa. Tämä auttaa jaksamaan kiireistä ja kuormittavaa päivystystyötä. Esimerkiksi parhaillaan menossa olevassa Lean-kehittämisprojektissa jokainen yksittäinen työntekijä ammattinimikkeestä riippumatta saa kertoa näkemyksensä siitä, miten voisimme tehdä asioita paremmin.

Olemme muutoinkin luopuneet vanhakantaisesta sairaalahierarkiasta eri ammattiryhmien välillä: jokaisella on oma osaamisensa, ja jokaista tarvitaan. Dialogi on tasa-arvoista.

Tärkeää on myös, että esimiehet ovat helposti lähestyttävissä. Heidän huoneidensa ovet ovat konkreettisesti auki, ja he osallistuvat mahdollisimman paljon päivittäiseen työhön.

Lisäksi tieto kulkee esimiesten kautta eteenpäin – tarvittaessa aina ylimpään johtoon saakka. Johto puolestaan on osoittanut arvostavansa päivystystyötä ja sitoutuneensa sen kehittämiseen.

Esimiehetkään eivät jää yksin. He antavat vertaistukea toisilleen, ja apu on aina lähellä.

Hyvä työyhteisö tukee ihmisten ammatillista kasvua. Ei ole mikään epäonnistuminen, jos omaa erikoisalaansa pohtiva nuori kollega huomaakin meillä, ettei päivystystyö ole hänen juttunsa.

Hyvä henki näkyy ja tuntuu myös rekrytoinnissa. Nykyään yksikköömme on helppo saada päivystäjiä. Muutama vuosi sitten tilanne oli paljon vaikeampi."

"Kahvitauolla ajatukset tuulettuvat"

Kirsti Toivonen, työterveyslääkäri

Tullinkulman Työterveys

"Työterveyshuollossa moniammatillisuus korostuu aivan erityisesti. Teemme päivittäin yhteistyötä esimerkiksi työterveyshoitajien, -fysioterapeuttien ja -psykologien kanssa.

Minun lääkärinä on osattava arvostaa muiden asiantuntemusta ja mielipiteitä. Kukaan ei yksin osaa ja tiedä kaikkea.

Kahvihetket ovat pieni mutta tärkeä juttu työpaikan yhteishengen kannalta. Kiireessä tulee helposti ajatelleeksi, että yhteisistä tauoista on helppo nipistää aikaa vaikka paperitöihin. Niin ei kuitenkaan kannata tehdä, sillä säännöllinen kupposen ääressä rupattelu tuulettaa ajatuksia ja lähentää työkavereita.

Hyvään ja rentoon ilmapiiriin voi sisällyttää niin ikään potilaat. Itselleni nuorena lääkärinä oli työn mielekkyyden kannalta suuri oivallus, että aloin päästää potilaat lähelle. Annoin itselleni luvan kiinnostua ihmisten elämästä ja kysellä heidän kuulumisiaan laajemminkin.

Töissä on mukavampaa, kun ei tarvitse jäykistellä vaan voi olla oma itsensä. Työpäiviin saa kuulua myös naurua ja iloa.

Näitä periaatteita noudattaen työ on itse asiassa niin hauskaa, etten malttanut olla täysin eläkkeellä. Jäin jo kertaalleen pois työelämästä, mutta palasin osa-aikaisesti muutaman kuukauden kuluttua."

"Tule sellaisena kuin olet"

Rea Nevander-Aaltonen, terveydenhoitaja

Kartanonkosken neuvola

"Tuttuus ja pysyvyys on rakentanut ainakin meillä hyvää yhteishenkeä. Monet meistä ovat tehneet pitkään töitä yhdessä, ja tiedämme toistemme elämästä myös työn ulkopuolella. Tähän porukkaan saa jokainen tulla sellaisena kuin on.

Eräs konkreettinen keino luoda mukavaa ilmapiiriä on yhteinen ruokailu. Emme ennätä lounaalle talon ulkopuolelle, mutta yritämme istahtaa eväinemme ruokailemaan kiireessäkin samaan aikaan. Juhlapyhien lähestyessä pidämme pienet nyyttärit. Merkkipäivien muistaminen luo hyvää mieltä.

Yhdessä on sovittu, ettei ruokaillessa puhuta työasioista. Näin jokainen saa hengähtää työpäivän keskellä, ja tutustumme yhä paremmin toisiimme. Työkaveria voi tukea paitsi ammatillisissa asioissa myös silloin, kun yksityiselämässä on rankempi vaihe.

Kokoonnumme säännöllisesti työajan ulkopuolella tekemään jotakin mukavaa, ja silloin kaikki ovat tervetulleita mukaan.

Työyhteisömme on hyödyntänyt pitkään työnohjausta. Omien työtapojen miettiminen yhdessä muiden kanssa tekee aina hyvää, sillä varsinainen työ tapahtuu meillä yksin asiakkaan kanssa omassa vastaanottohuoneessa.

Hyvä henki ei silti ole pelkkää hymistelyä. Siihen kuuluu sekin, että huomattuaan kaverin virheen jokainen sanoo asiasta viivyttelemättä ja suoraan. Virheen tehneellä puolestaan on vastuu ottaa tieto vastaan rakentavasti ja loukkaantumatta. Jokainenhan erehtyy joskus."