Allergisoivien ruoka-aineiden antaminen varhain lapsille ei ollut tehokas keino ehkäistä allergioita lähtöryhmien mukaisessa analyysissä, kertoo NEJM.

NEJM:n mukaan ruoka-allergia kehittyi 7,1 prosentille rintaruokittujen lasten ryhmässä ja 5,6 prosentille varhain allergisoivia ruoka-aineita saaneessa ryhmässä lähtöryhmien mukaisessa analyysissä. Ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Yli 1 300 kolmen kuukauden ikäistä, pelkästään äidinmaitoa saanutta lasta satunnaistettiin joko ryhmään, jossa lapsille annettiin kuutta allergisoivaa ruoka-ainetta tai joukkoon, jossa lapsia imetettiin keskimäärin kuuden kuukauden ikäisiksi. Päätulosmuuttuja oli allergia yhdelle tai useammalle ruoka-aineelle 1–3-vuotiaana.

Tutkijat toteavat, että allergisoivien ruoka-aineiden antaminen varhain lapsille ei ollut tehokas keino ehkäistä allergioita lähtöryhmien mukaisessa analyysissä. Myöhäisempi tutkimus nosti esiin kysymyksen, onko annosten koolla merkitystä, kun allergioita pyritään ehkäisemään antamalla varhain allergisoivia ruoka-aineita.

Päätulosmuuttuja oli merkittävästi pienempi allergisoivia ruoka-aineita saaneessa ryhmässä (2,4 prosenttia) kuin rintaruokitussa ryhmässä (7,3 prosenttia) analyysissa, jossa vertailtiin tutkimusprotokollaa noudattavia. Mahdollisesti esimerkiksi käänteinen kausaalisuus selittää havaittuja eroja tämän analyysin ja lähtöryhmien mukaisen analyysin välillä.

Tutkimus vaati osallistujilta paljon

Vanhempia neuvottiin antamaan lapsille kolme teelusikallista maapähkinävoita, pieni kananmuna, 40–60 grammaa lehmänmaitoa sisältävää jogurttia, kolme teelusikallista seesamitahnaa, 25 grammaa siikaa ja kaksi vehnää sisältävää keksiä joka viikko. Lapsia seurattiin kolmevuotiaiksi saakka.

Tutkijoiden mukaan tutkimusprotokolla oli hyvin vaativa. Varhain allergisoivia ruoka-aineita saaneessa ryhmässä 42,8 prosenttia noudatti sitä.

Tutkittavien lasten terveydentilaa seurattiin tiiviisti koko tutkimuksen ajan. Anafylaksiaa ei raportoitu koko tutkimusjakson aikana.

Ulla Toikkanen

Kuva: Panthermedia