Pitkä lapsettomuus lisää synnytyspelkoa
Tutkimuksen mukaan hoitoihin liittyvät lievät raskausriskit eivät liity lapsettomuuden syyhyn tai hoitomuotoon.
LL Piia Poikkeus selvitti tutkimuksessaan, miten hoitoa saaneen pariskunnan lapsettomuuden tausta ja heidän saamansa hoitomuoto vaikuttavat raskaustuloksen arvioon, raskauden kulkuun sekä synnytyspelon ja raskausahdistuksen esiintyvyyteen yksisikiöissä koeputkihedelmöityshoitoraskauksissa.
Tutkimuksen mukaan laajalti käytetyn seerumin istukkahormonitason (hCG) määritys 12 vuorokautta alkion siirron jälkeen soveltui raskaustuloksen luotettavaksi arviointimenetelmäksi lapsettomuuden taustasta, hoitomuodosta tai siirrettyjen alkioiden lukumäärästä riippumatta.
Aiempien tutkimustulosten kaltaisesti raskauden aikainen verenpaineen nousu, istukan kiinnittyminen kohdunsuun eteen ja keisarinleikkaukset olivat yleisempiä koeputkihedelmöitysraskauksissa kuin verrokkiraskauksissa. Myös ennenaikaisesti syntyneitten ja pienipainoisten lasten osuus oli suurempi hoitoa saaneilla.
Näiden havaintojen kliininen merkitys on kuitenkin väittelijän mukaan suhteellisen vähäinen.
– Tärkeä havainto on se, että hedelmöityshoitoihin liittyvät lievät raskausriskit eivät liity lapsettomuuden syyhyn tai hoitomuotoon. Pitkä lapsettomuus kuitenkin oli vakavan synnytyspelon itsenäinen riskitekijä, mikä korostaa riittävän psykososiaalisen tuen antamisen tärkeyttä hedelmöityshoitojen jälkeen, Poikkeus toteaa.
Lähes 3 prosenttia Suomessa vuosittain syntyneistä lapsista on saanut alkunsa koeputkihedelmöityshoidolla.
Väitöstutkimus tarkastetaan Helsingin yliopistossa 9.3.
Miia Soininen