Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kattoi lakkokustannuksia myymällä asuntoja
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on kattanut lääkärilakon vaikutusta piirin talouteen myymällä asuntoja. Lakosta aiheutui sairaanhoitopiirille noin 40 miljoonan markan nettokustannukset lähinnä saamatta jääneinä tuloina. Sairaanhoitopiirin johtajan Pentti Silvolan mukaan asuntokiinteistöjen myynnistä tuloutui noin 30–35 miljoonaa markkaa.– Samanaikaisesti sairaanhoitopiirille jää tietysti tulematta pysyviä vuokratuottoja noin neljän miljoonan markan edestä vuodessa. Tämä helpottaa kuntien asema yhtenä vuonna, mutta vaikeuttaa muina, koska tulot jonkin verran pienenevät, Silvola huomauttaa.
Lääkärien palkkakustannukset nousevat hänen mukaansa uuden sopimuksen myötä noin 14–15 %. Pohjois-Pohjanmaan liitto on jättänyt alueen kansanedustajille aloitteen, jonka mukaan valtion pitäisi osallistua lääkärilakon aiheuttamiin lisäkustannuksiin etenkin vaikeimmassa asemassa olevien kuntien osalta. Kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin olisi liiton mielestä otettava kertaluontoinen rahoituserä paikkaamaan kuntien taloutta.
Alueen kuntien verotulojen kehitys on liiton mukaan ollut vuosina 1998–2000 erittäin pientä lukuun ottamatta Oulun seutukuntaa.
– Jos lääkärilakon toimenpiteet kohdistuivat maassa epätasaisesti kahteen alueeseen, pääkaupunkiseutuun ja Pohjois-Pohjanmaalle, ei minusta ole oikeudenmukaista tasapuolisen rakennekehityksen eikä tulonjakopolitiikan näkökulmasta, että yhden alueen julkinen sektori haavoittuu muita enemmän, Silvola kommentoi.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu 42 kuntaa. Sairaanhoitopiirin jonot pitenivät lääkärilakon aikana noin 4 000 potilaalla niin, että jonoissa on nyt kaikkiaan noin 14 000 potilasta.
Silvolan mukaan kysymys jonojen hoitamisesta on vielä monelta osin auki. Toistaiseksi kuntien kanssa on keskusteltu niiden mahdollisuudesta rahoittaa jonojen purkamista.
